Ero sivun ”Vladimir Lenin” versioiden välillä

Nimi Lenin oli alkujaan yksi Vladimir Uljanovin vallankumouksellisista salanimistä.<ref name="mitä-sanoi-9">Mitä Lenin todella sanoi, s. 9</ref> Erään selityksen mukaan nimi on muunnos Siperian [[Lena]]-joesta,{{lähde}} ja toisen selityksen mukaan nimi saatiin Leninin paossa käyttämästä passista, joka oli kuulunut Nikolai Lenin -nimiselle todelliselle henkilölle.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://weekend.rambler.ru/read/42097181-nikolay-lenin-pochemu-iznachalno-vladimir-ulyanov-podpisyvalsya-takim-imenem/?updated |nimeke =«Николай Ленин»: почему изначально Владимир Ульянов подписывался таким именем|ajankohta=25.4.2019| |viitattu=21.6.2019 |kieli = {{ru}} }}</ref>.

Leninin isä [[Ilja Uljanov|Ilja Nikolajevitš Uljanov]] (1831–1886) oli korkeasti koulutettu matemaatikko ja toimi virkamiehenä julkisen koulutuksen kehittäjä ja kohosi virka-asemansa perusteella perinnölliseen [[aateli]]stoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/31.joulukuu/leni5299.htm | Nimeke = Lenin − aatelinen ammattivallankumouksellinen | Ajankohta = 31.12.1999| Julkaisija =Verkkouutiset | Viitattu = 9.12.2019 }}</ref><ref name="service"/>.

Ilja Uljanov oli ajatusmaailmaltaan vapaamielinen ja toimi tavoitteenaan [[demokratia]]n edistäminen Venäjällä ja esimerkiksi ilmaisen yleisen koulutuksen alulle panija. Iljan suku oli alun perin nimeltään ''Uljanin'' ja taustaltaan joidenkin lähteiden mukaan talonpoikainen [[mordvalaiset|mordvalainen]]<ref>[http://www.lenin.fi/uusi/uk/lenin.htm Lenin.fi]</ref><ref name="service">{{Kirjaviite | Tekijä = Service, Robert | Nimeke =Lenin. A biography | Sivu =15–30 | Julkaisija =Pan Books | www = https://books.google.fi/books?id=N9mbl_xbWpkC&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false | www-teksti =Kirja Google Booksissa |Viitattu = 22.2.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>, joidenkin lähteiden mukaan [[Tšuvassit|tšuvassi]].<ref name="rusamerica">[http://www.rusamny.com/363/t02%28363%29.htm Rusamny.com]</ref>.

Bolševikkien keskuskomitea kutsui kolmannen edustajakokouksen koolle vuonna 1905. Menševikit; Plehanov, Juri Martov ja muut Iskralaiset, jotka eivät suostuneet osallistumaan Lontoon kokoukseen, kokoontuivat Genevessä. Lontoon kokoukseen osallistuivat bolševikit ja muutamat menševikkiedustajat. Kokous aloitettiin 12. huhtikuuta 1905 salaisessa istuntosalissa, jonka paikkaa ei tiedetä,. Lenin esitti kokouksissa jyrkkiä mielipiteitä, joiden johdosta menševikit sanoivat Leninin pettäneen marxismin. Lenin vaati, että puolueen pitää käyttää hyväkseen syntynyt vallankumouksellinen tilanne ja puolueen on tämän tähden muutettava toimintatapojaan.<ref>Service, Lenin, s. 202−204</ref>

Bolševikkipuolue siunasi monien kyläyhteisöjen jo kesällä 1917 tekemät maanjaot, mutta parissa kuukaudessa se riisti vallan neuvostoilta, ammattiliitoilta, sosialistisilta puolueilta, korttelikomiteoilta ym.ja muilta, jotka olivat itsenäisesti taistelleet vanhaa valtaa vastaan. Joulukuussa tästä seurasi laajoja lakkoja bolševikkeja vastaan. Lenin perusti salaisen poliisin [[Tšeka]]n 20. joulukuuta 1917 jahtaamaan ”vallankumouksen vastustajia”.<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 71</ref>

”[[Leninin testamentti|Testamentissaan]]” Lenin kritisoi kaikkia keskuskomitean johtohenkilöitä, mutta sitä ei luettu puoluekokouksessa. Stalin sai pitää vuonna 1922 myönnetyn pääsihteerin paikkansa ja selvisi voittajana väittelyissä ja valtataistelussa.<ref>Talbott, s. 447</ref> Kuoleman jälkeen Leninin ruumis palsamoitiin ja asetettiin näytille Punaisen torin laidalle rakennettuun [[Leninin mausoleumi|mausoleumiin]].<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 12</ref> Leninin palsamointi oli pääasiassa Leniniä ihailleen Stalinin idea, sillä Stalin piti Leniniä jumalallisena opettajana. Lenin itse olisi halunnut tulla haudatuksi kaikessa hiljaisuudessa.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}

Lenin toimi maastakarkotuksensa aikana usein Suomesta käsin. Suomessa Leninillä oli tukijoita ja myös ystäviä. Lenin esitti ensimmäistä kertaa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyydelle [[Tampere]]ella 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa. Kokoukset pidettiin samassa talossa, jossa Lenin ensimmäistä kertaa tapasi tulevan seuraajansa [[Josif Stalin]]in. Nykyään tuossa talossa on länsimaalaisittain ainutlaatuinen [[Lenin-museo]]. Museota on ehdotettu muutettavaksi totalitarismin uhrien museoksi. <ref>Jukka Harju, [https://web.archive.org/web/20090526075534/http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ehdotus+Lenin-museosta+Totalitarismin+uhrien+museo/1135245322208 Ehdotus: Lenin-museosta Totalitarismin uhrien museo,] Helsingin Sanomat 20.4.2009 (Archive.org)</ref>

** Osallistui I1. yleisvenäläiseen konferenssiin [[Tampereen työväentalo]]<nowiki/>llall<nowiki/>a

** Asui nimellä ''tohtori Weber'' sosialistiopiskelijoiden [[Väinö Hakkila]]n ja [[Severi Alanne|Severi Alanteen]] luona

**Asui muutamamuutaman päivän yleisvenäläiseenyleisvenäläisen konferenssin jälkeen salaamistarkoituksessa [[Hangon satama]]<nowiki/>ssa

**TyöstenkeliTyöskenteli [[Proletari (lehti)|''Proletari'']]-sanomalehden toimituksessa

** Osallistui yleisvenäläiseen konferenssinkonferenssiin [[Kotkan työväentalo]]lla. Asui kivenveistäjä Vantusen luona.

**Osallistui neuvonpitoon koskien moskovalaisessa poliisivankilassa kuolleen Nikolai Schmidtin perinnölliseen testamentin saamiseenperintöä.

** Asui yhden yön kansanedustaja [[K. H. Wiik]]in huvilassa <small>(rakennus on purettu)</small>

**Asui [[Saimaan Sanomat|Työ-lehden]] päätoimittaja [[Evert Huttunen|Evert Huttu]]sen sekä lehtimies Juhani Latukan asunnoissa. Palasi lokakuussa [[Eino Rahja]]n saattamana Pietariin.