Ero sivun ”Intruusio” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
kh
p (Botti poisti 28 Wikidatan sivulle d:q212895 siirrettyä kielilinkkiä)
(kh)
 
'''Intruusio''' on nestemäistä kiveä, joka muodostuu maan pinnan alla. Syvällä pinnan alla oleva [[magma]] työntyy hitaasti ylös halkeamia pitkin työntäen toisinaan ympäristön kiveä pois tieltä; prosessissa saattaa kulua miljoonia vuosia. Kun kiviaines hiljalleen jäähtyy ja kiinteytyy, magman eri osat [[kiteinen aine|kiteytyvät]] [[mineraali|mineraaleiksi]]. Monet vuorijonot, kuten Kalifornian [[Sierra Nevada (Yhdysvallat)|Sierra Nevada]], ovat muodostuneet pääasiassa intruusikivestä, suurista [[graniitti|graniittimuodostelmista]].
 
Intruusio on toinen niistä kahdesta tavasta, joilla [[magmakivi]]ä muodostuu; toinen on [[ekstrusiivikivi|ekstruusio]], eli tulivuorenpurkaus tai vastaavanlainen tapahtuma. Toisin sanoen, intruusio on mikä tahansa syväkivimuodostuma: eli magmasta muodostunutta kiveä, joka jähmettyy (kiteytyy) [[planeetta|planeetan]] [[maankuori|maankuoren]] alla. Sitä vastoin, ''ekstruusioEkstruusio'' sitä vastoin koostuu ekstrusiivisestä kiviaineksesta; kivieli kivestä, joka on muodostunut kuoren pinnan yläpuolella.
 
Intruusioita on monenlaisia, aina [[batoliitti|batoliittien]] kokoisista vuorijonoista ohuisiin, [[apliitti]]- ja [[pegmatiitti]]juoniin, jotka ovat muodostuneet kivihalkeamiin. [[Eroosio]]n paljastettua ne, batoliitit saattavat peittää valtavia alueita [[Maapallomaapallo]]n pinta-alasta. Suuria, syvällä maanpinnan alla magmasta kiteytyvien kivilajien muodostamia kokonaisuuksia kutsutaan [[plutoni_(geologia)|plutoneiksi]].
 
Karkearakeisia magmakiviä, jotka muodostuvat syvällä maan pinnan alla, kutsutaan abyssisiksi eli syväkiviksi, kun taas lähellä pintaa muodostuneet kivilajit ovat hypabyssisiä eli [[puolipinnallinen kivi|puolipinnallisia kiviä]]. Intrusiivikivet luokitellaan usein sen mukaan, ovatko ne yhdensuuntaisia sivukiven kerroksellisuuden tai liuskeisuuden, eli [[foliaatio]]n, kanssa: mikäli intruusio on yhdensuuntainen, se on konkordantti, muuten se on diskordantti.
 
Kuuluisa esimerkki intruusiosta on [[Devils Tower]].
 
==Rakenteelliset tyypit==
[[File:Geological Dike Cross-Island Trail Alaska.jpg|thumb|Ympyröivään kiveen (osittain ''juonena'') työntyvä intruusio, [[Baranofinsaari|Baranofinsaarella]], [[Alaska]], [[Yhdysvallat|USAAlaskassa]]]]
 
Intruusiot voidaan luokitella intruusion koon ja muodon mukaan, sekä sen mukaan, missä suhteessa se on niihin muodostelmiin, joihin se on työntynyt:
:[[Batoliitti]]: suuri epäsäännöllinen diskordantti intruusio.
:[[Juoni_(geologia)|Juoni]]: verrattain kapea diskordantti muodostuma, usein melkein kohtisuora.
== Ominaisuudet ==
[[Image:NotchPeakDike.JPG|thumb|Intruusio (vaaleanpunainen [[montsoniitti]] [[Notch Peak]]illä) risteää (osittain [[juoni_(geologia)|juonena]]) vahvasti metamorfoituneen musta-valko-raitaisen isäntäkiven kanssa ([[kambrikausi|kambrikautista]] [[karbonaattikivi|karbonaattikiveä]]) lähellä [[Notch Peak]]ia, [[Utah]]issa]]
Syvällä tapahtuneet intruusiot tunnistetaan siitä tavasta, miten ne ovat puhkaisseet yläpuolisen kerrostuman. Puhkaisusta aiheutuneet halkeamat täyttyvät kiviaineksella, joka synnyttää haarautuvia juonia, ja prosessiin liittyvä korkea lämpötila voidaan päätellä ympäröivästä kivestä. Koska lämpö alenee hitaasti, ja kiviaines on kovan paineen alla, muodostuu vain kiteitä eikä lasimaistalasimaisen, nopeasti jäähtynyttäjäähtyneen ainestaaineksen muodostusijasta. Koska intruusiot ovat saaneet rauhassa asettua ennen kiteytymistä, [[juoksurakenne]]tta ei esiinny. Kiviaineksen sisältämät kaasut eivät ole pystyneet läpäisemään paksua intruusion yläpuolista kerrosta, ja siksi näin syntyneissä mineraaleissa esiintyy usein kaasujen muodostamia onteloita. Kaasut aiheuttavat myös monia tärkeitä munnoksia kiven kiteytymisessä. Koska muoostuvatmuodostuvat kiteet ovat likimäärin samankokoisia, kiviaineksen sanotaan olevan rakeista.
 
Ensimmäisenä syntyneiden suurien, hyvin muodostuneiden kiteiden, ja hienorakeisen maa-aineksen välillä ei ole suuria eroja. Molempien tyyppien mineraalit ovat muodostuneet selvässä järjestyksessä, ja kummassakin on ollut kiteytymisajanjaksoja, jotka saattavat olla selvästi erottuvia, tai jotka ovat osuneet samaan aikaan jonkin muun aineksen muotoutumisen kanssa. Varhaisemmat kiteet ovat peräisin ajalta, jolloin suurin osa kiviaineksesta oli vielä nestemäistä, ja ne ovat jotakuinkin täydellisiä. Myöhemmät kiteet ovat muodoltaan epäsäännöllisempiä, sillä niiden oli mukauduttava aikasempien kiteiden jättämään tilaan. Ensimmästä prosessia kutsutaan [[idiomorfinen|idiomorfiseksi]] (tai ''automorfiseksi''), ja jälkimmäistä [[xenomorfinen|xenomorfiseksi]]. Se, kumpaan ryhmään mineraali kuuluu, pystytään päättelemään myös muista ominaisuuksista. Esimerkiksi, [[ortoklaasi]] on yleensä [[graniitti|graniiti]]ssa esiintyvää [[maasälpä]]ä, kun taas sen muunnokset esiintyvät koostumukseltaan samantyylisissä [[laava|laavoissa]]. Sama koskee [[nefeliini]]n muunnoksia. [[Leusiitti]] on yleistä laavassa, mutta erittäin harvinaista plutonisissa kivissä. [[Muskoviitti]]a on pelkästään intruusioissa. Eroissa havainnollistuu olosuhteiden merkitys kiviaineksen kovettumiseen.
 
Jotkut intrusiivikivet kiinteytyvät halkeamissa juoniksi ja kerrosjuoniksi lähellä maanpintaa, ja niitä kutsutaan puolipinnallisiksi. Syvemmällä muodostuneita kiviä kutsutaan plutoneiksi. Puolipinnallisissa kivissä esiintyy rakenteita, jotka ovat muodoltaan ekstrusiivikivien ja plutonien väliltä. Ne ovat hyvin usein [[porfyyrinen|porfyyrisiä]], lasimaisia ja sisältävät toisinaan jopa [[rakkula_(geologia)|rakkuloita]]. Toisinaan niitä on petrologisesti mahdoton erottaa koostumukseltaan samankaltaisista laavoista.<ref name=EB1911>{{1911|article=Petrology}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä