Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh, asettelu, sota-aika
Rivi 24:
}}
[[Kuva:Finsktalande södra sverige.png|thumb|right|350px|Suomenkielisten prosenttiosuus väestöstä Etelä-Ruotsin kunnissa vuonna 2005.]]
'''Ruotsinsuomalaiset''' ({{k-sv|sverigefinnar}} tai ''sverigefinländare'') ovat [[äidinkieli|äidinkielenään]] [[suomen kieli|suomen kieltä]] tai/ja [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvia [[Ruotsi]]n asukkaita, jotka [[etninen ryhmä|etnisesti]] ovat [[suomalaiset|suomalaisia]]. Laajemmin käsitettynä termi tarkoittaa kaikkia [[Suomi|Suomesta]] Ruotsiin muuttaneita, jolloin mukaan lasketaan myös [[suomenruotsalaiset]] muuttajat, joiden lukumäärä on n.noin 170 000.
 
Meänkieli koostuu suomen kielen [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] kuuluvista Ruotsissa puhuttavista [[Jällivaaran murteet|Jällivaaran murteista]] ja niistä [[Tornion murteet|Tornion murteista]], joita puhutaan [[Tornionlaakso]]n länsipuolella. Ruotsi kuitenkin pitää meänkieltä virallisena [[vähemmistökieli|vähemmistökielenä]] muun muassa suomen rinnalla. Jälkiä ja tietoja vanhasta maahanmuutosta löytyy eri puolilta Keski- ja Pohjois-Ruotsia. Merkkejä muutosta on jo [[Ristiretket Suomeen|ristiretkiä]] edeltävältä ajalta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korkiasaari, Jouni & Tarkiainen, Kari| Nimeke = Suomalaiset Ruotsissa| Vuosi = 2000| Luku = | Sivu = 19| Selite = Suomalaisen siirtolaisuuden historia 3| Julkaisupaikka = Turku| Julkaisija = Siirtolaisuusinstituutti| Tunniste = ISBN 951-9266-71-2|Kieli ={{fi}}}}</ref> Huhtikuussa [[2000]] Ruotsin valtio tunnusti suomen viralliseksi vähemmistökieleksi ja [[suomalaiset]] viralliseksi kansalliseksi vähemmistöksi.
 
[[Ruotsinsuomalaisten päivä]]ä vietetään Ruotsissa [[Carl Axel Gottlund]]in syntymäpäivänä 24. päivänä helmikuuta. Gottlund toiteki 1800-luvun alussa esilletunnetuksi Ruotsin keskiosissa asuneet, sorrettuna eläneet [[metsäsuomalaiset]].<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/metsasuomalaiset_loitsuivat_itsensa_unohduksiin_95440.html#media=95417 Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin]. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 17.6.2014.</ref>
 
[[Tornionlaakso]]n meänkieliset [[länsipohjalaiset]] katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia [[Haminan rauha]]ssa.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 115-116</ref> Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Ruotsin asukkaista arvioidaanArvioidaan, että noin 220 000 Ruotsin asukasta puhuu suomea äidinkielen tasolla.<ref name="diva-portal.org">http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03</ref>
 
Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.<ref name="diva-portal.org"/><ref>http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf</ref> Käsitteen ”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös ”sverigefinländare”, mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen tai etniseen ryhmään. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä tai etinisestä taustasta riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa [[ruotsin kieli|ruotsia]].
 
==Historia==
 
=== Esihistorialliselta ajalta 1600-luvulle ===
Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut [[suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] puhuvia väestöryhmiä, kuten [[saamelaiset|saamelaisten]] esivanhempia. [[Tukholma]]n kaupunki houkutteli keskiajalla siirtolaisia Suomesta sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 20</ref> Tukholmassa oli 1600-luvun lopulla noin 30&nbsp;000 asukasta, joista lähes 3&nbsp;000 oli suomalaisia. Suomalaisia toimi 1600-luvun Tukholmassa erityisen runsaasti [[Kirvesmies|kirvesmiehinä]], nuottakalastajina sekä esimerkiksi viinin- ja raudankantajien ammattikunnissa ja palvelusväkenä, [[piika|piikoina]] ja [[renki|renkeinä]].<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 64-65</ref> [[Ammattikunta]]rakenne ryhmitti merkittävän osan Tukholman suomalaisasutuksesta [[Södermalm]]ille.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 68</ref>
 
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta [[Tornionlaakso]]n [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvat [[länsipohjalaiset]] polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä [[savolaiset|savolaistaustaisia]] uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. ''skogsfinnar'') sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään [[Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä|suomalaisperäistä paikannimistöä]].
 
=== 1900-luvulta 2000-luvulle ===
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf</ref> muuttoa Suomesta Ruotsiin. (Varsinainen muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useasti Ruotsiin.) Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa [[työttömyys]], maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148</ref> [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref> Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40&nbsp;000 henkilöä vuodessa.
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. Sodan aikana [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] niin sanotuissa [[Jatkosodan heimosoturit|jatkosodan heimosoturiyksiköissä]] palveli myös ruotsinsuomalaisia taistelijoita. [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref>
 
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960–1979 tehtiin noin 322 000<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf</ref> muuttoa Suomesta Ruotsiin. (VarsinainenTosin varsinainen muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useasti Ruotsiin.) Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat muun muassa [[työttömyys]], maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148</ref> [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta vuonna 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref> Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40&nbsp;000 henkilöä vuodessa.
Monilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti [[lukio]]n.<ref name=Yle>[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/11/finne-ruotsinsuomalaiset Finne - ruotsinsuomalaiset, viitattu 7.5.2016]</ref>
 
Monilla tuohon aikaan Ruotsiin muuttaneilla oli suunnitelmana vain ansaita rahaa muutaman vuoden ajan ja palata sen jälkeen Suomeen. Tämän vuoksi monet muuttajat eivät pitäneet tarpeellisena opetella ruotsia. Kielen huono hallinta vaikutti erityisesti perheen mukana muuttaneisiin lapsiin. Ruotsalaisissa kouluissa opetus tapahtui ruotsiksi, eivätkä suomalaiset lapset pystyneet seuraamaan opetusta. Suomessa hyvin menestyneitä lapsia joutui erityisluokille, ja vain harva suomalaisnuori suoritti [[lukio]]n.<ref name="Yle">[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/11/finne-ruotsinsuomalaiset Finne - ruotsinsuomalaiset, viitattu 7.5.2016]</ref> Kouluongelmaa yritettiin ratkaista lähettämällä Suomesta Ruotsin kouluihin suomenkielisiä opettajia, joiden avulla haluttiin ylläpitää suomen kielen taitoa, mikä oli tärkeää mahdollisen paluumuuton kannalta, jos perhe päättäisi palata takaisin Suomeen. Lähetettyjen opettajien määrä jäi kuitenkin vähäiseksi.<ref name="Yle" />
 
Kielitaidon puute haittasi myös aikuisten asiointia viranomaisten kanssa, sillä 55 %prosenttia suomalaissiirtolaisista ei osannut lainkaan ruotsia. Tulkkien saatavuus oli huonohuonoa. Ruotsin parempi elintaso houkutteli myös [[Alkoholismi|alkoholisoituneita]] ja [[Rikollisuus|rikollisia]] suomalaisia Ruotsiin, mikä näkyi heti Ruotsin poliisin tilastoissa.<ref name="Yle" />
 
[[1990-luku|1990-luvulla]] suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3&nbsp;000 vuodessa ja [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]] paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.