Ero sivun ”Paroni” versioiden välillä

'''Paroni''' (myös ''parooni'') on [[kreivi]]ä alempi [[aateli]]sarvo. [[Ranska]]ssa sitä alettiin [[1100-luku|1100-luvulla]] käyttää kaikista merkittävää [[läänitys]]tä hallussaan pitävistä aatelisista, [[1200-luku|1200-luvun]] lopussa vain suoraan kuninkaalta läänityksensä saaneista. Täten se oli muita aatelisarvoja korkeampi. Kuitenkin jo [[1300-luku|1300j1300-luvulla]] paroni katsottiin kreiviä alemmaksi, vaikka monilla paroneilla oli laajemmat omistukset kuin kreiveillä. Ranskan kuningas [[Ludvig XIV]] alensi paronin arvoa edelleen jakamalla monia paronin arvoja ilman arvoon liittyvää maaomaisuutta. Myöhemmin [[Napoleon I]] jatkoi perinnettä.

Ruotsissa, Saksassa ja Suomessa paroni-nimitystä on käytetty [[vapaaherra|vapaaherrojen]] epävirallisena puhuttelunimenä. Baltian maissa ja Venäjällä paroni on vapaaherraa vastaava virallinen arvo.<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Uusi tietosanakirja | Selite = Osa 15, palsta 494, hakusana paroni | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tietosanakirja oy | Vuosi = 1964}}</ref>

Suomen aateliin on introdusoitu 63 [[Luettelo_Suomen_aatelissuvuista|vapaaherrallista sukua]], joista mieslinjaisena on säilynyt 25. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita [[Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat|vapaaherrakunniksi]] 1500- ja 1600-luvuilla. Vapaaherrakuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 [[Reduktio_(historia)|reduktiossa]].