'''Mustarotta''' (''Rattus rattus'') on pitkähäntäinen ''[[Rotat|Rattus]]''-suvun [[Jyrsijät|jyrsijälaji]]. Laji on peräisin Aasiasta, josta se levisi ensin [[Lähi-itä]]än ja saapui Eurooppaan [[700-luku|700-luvulla]]. Mustarotta on toinen Suomessa esiintynyt rottalaji [[isorotta|isorotan]] eli rotan lisäksi, joskin isorotan syrjäyttämänä luonnosta [[sukupuutto]]on hävinnyt<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=16418&lan=fi| Nimeke= Hävinneet, uhanalaiset ja silmälläpidettävät nisäkkäät| Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= Ymparisto.fi |Ajankohta= 2001| Julkaisija= Suomen Ympäristökeskus| Viitattu= 2.5.2010| Kieli= }}</ref> 1920-luvulla. Nykyisin sitä tavataan satunnaisesti satamakaupungeista. Esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]] [[Katajanokka|Katajanokan]] makasiineissa on joskus ollut tilapäisiä esiintymiä.
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 41:
== Mustarotta ja ihminen ==
Rottia on kautta aikojen pidetty länsimaisessa kulttuurissa inhottavina ja likaisina olentoina. Ne ovat tuhoeläimiä ja ovat olleet ainakin osasyyllisiä tappavien kulkutautien leviämisessä. [[1300-luku|1300-luvulla]] [[Eurooppa|Euroopassa]] 1300-luvulla riehunut keuhko- ja paiserutto [[musta surma]] levisi oletettavasti mustarotissa eläneiden [[kirput|kirppujen]] puremien kautta. Kiinalaisessa kulttuurissa rottaa on kuitenkin pidetty pyhänä. Se on jumala Gandeshin esiintymishahmo. Lisäksi se on kiinalaisen horoskoopin ensimmäinen merkki. Sanotaan myös, että rotta toi riisin lahjaksi ihmisille.
