Ero sivun ”Täplähyeena” versioiden välillä

10 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
Lähteet kunnolla hakusana-aakkosjärjestykseen
p (vielä)
(Lähteet kunnolla hakusana-aakkosjärjestykseen)
 
== Anatomia ==
Täplähyeena on muita hyeenoja raskasrakenteisempi, ja sillä on muista poiketen täplikäs turkki. Etuvartalo on erityisen vahvarakenteinen, ja sitä korostavat takajalkoja paljon pidemmät etujalat. Ruumiinrakenteensa ansiosta se jaksaa juostessaan kantaa suuriakin lihakimpaleita . Matala ja pyöreähkö takaruumis on huono kohde mahdollisille vihollisille.<ref name="TK 95 72"/> Lisäksi takaruumiin muodon takia hyeenojen juoksutyyli on laukkamainen, mutta koomisuudestaan huolimatta tyyli kuluttaa vain vähän energiaa ja mahdollistaa pitkät ruoanhakumatkat.<ref name="Predator 155"/> Useimmista nisäkkäistä poiketen täplähyeenanaaraat ovat koiraita kookkaampia; täplähyeenanaaras painaa yleensä noin 55–70 kiloa, koiras 45–60 kiloa.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Jason Law, Jason | Nimeke=ADW Crocuta crocuta Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Crocuta_crocuta.html | Ajankohta=2004 | Julkaisija=University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=31.7.2008}}</ref> Suurimmat naaraat voivat olla jopa yli 80 kilon painoisia.<ref name="Zoo 358"/> Täplähyeenan ruumiinpituus on kuonosta hännänpäähän 95–160 senttiä ja säkäkorkeus on 80–90 senttimetriä.<ref name="Zoo 358"/> Mustaan hännänpäähän päättyvä häntä on tuuhea, ja sen pituus on 30–36 senttiä. Hännän pituudesta 2/3 muodostuu hännän luista, loppuosa koostuu pelkistä karvoista.<ref name="ADW"/>
 
[[Tiedosto:Hyena.jpg|thumb|left|200px|Ulkonäöstään huolimatta täplähyeena ei ole läheistä sukua koiraeläimille, vaan on sivettieläinten ja kissaeläinten sukulainen.]] Täplähyeenojen väritys vaihtelee suuresti. Turkin pohjaväri vaihtelee harmaanvalkeasta kellertävään. Turkissa on kyljissä ja raajojen yläosissa tummia täpliä.<ref name="Zoo 358">{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 1: Nisäkkäät | Kappale=Hyeenat | Sivu=358 | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn = 951-0-08246-5}}</ref> Täplät kertovat hyeenan iän, sillä ne hälvenevät eläimen vanhetessa.<ref name="TK 95 72">Garlov 1995, s. 72}}</ref> Pää ja jalat ovat tumman ruskeat tai harmahtavat<ref name="Lioncrusher">{{Verkkoviite | Tekijä=Rebecca Postanowicz | Nimeke=Lioncrusher's Domain – Spotted Hyena (Crocuta crocuta) facts and pictures| Osoite=http://lioncrusher.com/animal.asp?animal=75 | Ajankohta=2005 | Julkaisija=Lioncrusher's Domain | Luettu=28.7.2008}}</ref>. Kuono on musta<ref name="ultimatefieldguide">{{Verkkoviite | Julkaisu =The Ultimate Field Guide | Nimeke=Spotted Hayena – Crocuta crocuta | Osoite=http://www.ultimatefieldguide.com/spotted_hyena.htm | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Safari Media Africa/ C.A. Mitchell | Luettu=28.7.2008}}</ref> ja korvat pyöreät<ref name="ADW"/>. Päälaki ja posket ovat punertavat.<ref name="Zoo 358"/>. Pitkä turkki on karkea ja villamainen.<ref name="Lioncrusher"/> Leuat ovat vahvemmat kuin millään muulla nisäkkäällä. Niillä on jopa 454 kilon purentavoima, joilla se murskaa helposti luita. Jo vuoden ikäisenä täplähyeena voi purra 273 kilon voimalla; tällaisella käytöllä hampaat kuluvat paljon.<ref name="TK 07 32">{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemé, Anders | Otsikko=Hyeena sortaa sisaruksiaan | Julkaisu=Tieteen kuvalehti | Vuosi=2007 | Numero=16 | Sivut=32}}</ref> Hyeenan hampaat muistuttavat melko paljon koiraeläinten hampaita, ja terävillä etuhampailla se repii lihaa vaivatta. Poskihampaat ovat suipot ja terävät, ja ne soveltuvat hienontamiseen ja luun murskaamiseen. Silmät ovat enemmän koiramaiset kuin kissamaiset, ja niiden verkkokalvosta puuttuu heijastava kerros. Täplähyeenan yönäkö on silti hyvä.<ref name="Predator 155">{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, Mark C. Ross& jaReesor, David Reesor | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Sivu=155 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}</ref>
 
Täplähyeenanaarailla on erikoinen [[klitoris]], joka muistuttaa muodoltaan ja pituudeltaan erittäin paljon koiraan [[penis]]tä. Lisäksi naaraan häpyhuulet ovat kivespussien muotoiset. Koiraan lailla myös virtsaputki kulkee klitoriksessa, joka toimii myös ahtaana synnytyskanavana. Koiraan ja naaraan erottaa toisistaan parhaiten naaraan suuremman koon ja nisien perusteella.<ref name="TK 95 75"/>
 
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Täplähyeenan laaja levinneisyys ulottuu lähes kaikkialle [[Sahara]]n eteläpuoliseen [[Afrikka]]an lukuun ottamatta [[sademetsä|sademetsiä]] ja mantereen eteläisintä osaa.<ref name="Kil.">{{Kirjaviite | Tekijä= Olli Marttila, jaOlli Pekka& Virtanen, Pekka | Nimike=Kilimanjarolta Serengetiin | Kappale =Lajisto: Nisäkkäät ja linnut | Sivu =242 | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn = 951-264261-1}}</ref>. Erityisen tiheästi lajia esiintyy [[Ngorongoron suojelualue|Ngorongoron kraatterialueelta]] Tansaniasta sekä [[Guinea]]n ja [[Sudan]]in savannialueilta. Vielä [[pleistoseeni]]kaudella täplähyeenaa tavattiin myös Euraasiassa, mutta sittemmin se hävisi alueelta.<ref name="ADW"/>
 
Nykyään lajia esiintyy [[Savanni|savanneilla]], [[puoliaavikko|puoliaavikoilla]] sekä erilaisissa metsissä: avoimilla metsämailla, tiheissä metsissä ja vuoristometsissä jopa 4 000 metrin korkeuteen saakka.<ref name="Lioncrusher"/> Hyeenan esiintyminen on varsin laikuttaista ja erityisesti läntisessä Afrikassa sen esiintyminen on keskittynyt suojelualueille.<ref name="IUCN" /> Laji ei tule toimeen yhtä kuivassa ympäristössä kuin [[juovahyeena|juova]]- ja [[ruskohyeena]], mutta lajien levinneisyys menee silti monilla alueilla päällekkäin.<ref name="Zoo 358"/>
 
=== Klaani ===
Täplähyeenat elävät noin 3–80 yksilön laumoissa eli klaaneissa. Niiden koko riippuu saaliseläinten määrästä ja elinalueen sijainnista<ref name="ADW"/>. Klaanien koko on [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]] keskimäärin 45 eläintä, mutta [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] vain 12<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, Mark C. Ross& jaReesor, David Reesor | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Sivu=173 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}</ref>. Klaanien sosiaalinen arvojärjestys on hyvin pitkälle kehittynyt. Naaraat ovat aina koiraita korkeammassa asemassa, iästä riippumatta. Johtavat naaraat tönivät ja purevat muita lauman jäseniä ja vievät alempiarvoisilta tilaisuuden tullen myös ruuan,<ref name="TK 02 s.68">{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemè | Otsikko=Erilaiset sukulaiset | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2002 | Numero=9 | Sivut=68}}</ref> ja koiras luovuttaa makuupaikkansa aina naaraalle. Arimmat koiraat jopa piileskelevät naaraiden selkien takana<ref name="TK 95 73">Garlov 1995, s. 73}}</ref>. Eri hyeenayksilöiden väliset liittoumat ja suhteet ovat tärkeitä, ja niitä vahvistetaan jatkuvasti. Ne esimerkiksi voivat saalistaa yleensä vain tiettyjen klaanin yksilöiden kanssa. Ne myös lepäävät ja nukkuvat yhdessä ja asettavat toisensa aina etusijalle. Hallitsevat naaraat viettävät suurimman osan ajastaan keskuspesällä, vaikka niillä ei olisi pentuja. Alempiarvoisille yksilöille keskuspesällä on vähemmän merkitystä aikana, jolloin niillä ei ole pentuja.<ref name="Predator 165">Ross ja Reesor s. 165</ref> Se on silti tärkeä kokoontumispaikka, jossa klaanin mahdolliset alaryhmät kokoontuvat muutaman päivän tai viikon välein.
 
Naaraat pysyvät synnyinlaumassa koko ikänsä, mutta koiraat jättävät sen 2–5-vuotiaina ja yrittävät saada paikan toisessa laumassa.<ref name="TK 02 s.68"/> Uusi tulokas joutuu usein odottamaan kuukausia ennen kuin se hyväksytään. Tällöin se joutuu aloittamaan klaanin arvoasteikon alhaisimpana jäsenenä. Se nousee vähitellen ylöspäin vanhojen koiraiden kuollessa ja uusien tullessa ryhmään. Ne yrittävät parantaa asemaansa vain satunnaisesti taistelemalla, ja urosten väliset tappelut ovatkin erittäin harvinaisia<ref name="ADW"/>. Koiraat käyttävät paljon aikaansa luomalla suhteita naaraisiin. Pääosan ajasta täplähyeenat viettävät yksikseen tai pieninä ryhminä, ja kokoontuvat yhteen vain pesällä, saaliilla tai reviirin puolustuksen aikana<ref name="ADW"/>. Naaraat antavat vain kaikkein kiltimpien koiraiden paritella ja varmistavat näin pysyvänsä lauman johdossa. Ne perivät asemansa jo syntyessään, ja arvoasema voi säilyä koko niiden elämän ajan.
 
=== Ravinto ja saalistus ===
Vastoin yleistä luuloa täplähyeena saalistaa useammin itse kuin käy haaskalla. Ravinnostaan ne saavat keskimäärin vain noin kolmanneksen raadoista. Joillain alueilla, kuten Ngorongoron kraatterissa [[Tansania]]ssa, ne saalistavat 90 prosenttia saaliistaan. Raatoja ne etsivät lähinnä päivisin ja yksikseen. Tällöin ne pystyvät suunnistamaan haaskan luo [[Korppikotkat|korppikotkien]] opastamina. Täplähyeenat saalistavat lähinnä öisin, mutta joskus myös päivällä. Hyeena voi saalistaa paljon itseään kookkaampia saaliseläimiä. Eteläisessä Afrikassa tärkeimpiä saaliseläimiä ovat [[impala]]t ja [[gasellit]], kun taas Itä-Afrikassa [[gnuut]] ja [[seepra]]t ovat yleisimpiä. Näiden kaltaisia eläimiä ne saalistavat yleensä laumoina.<ref name="Predator 163"/> Saalisvalikoima on kuitenkin erittäin monipuolinen sisältäen nisäkkäitä, matelijoita, lintuja ja kaloja lajista ja koosta riippumatta. Suurimmat saaliit ovat [[kafferipuhveli|kafferipuhveleita]], ja ne saalistavat myös [[kirahvi]]en, [[sarvikuonot|sarvikuonojen]] ja [[virtahepo]]jen poikasia. Ne syövät myös ihmisten jätteitä ja kotieläimiä ja jopa kasvisainesta ja kasvinsyöjien lantaa.<ref name="HSGF">{{Verkkoviite | Tekijä=Holekamp, Kay E. Holekamp | Nimeke=Spotted Hyena: Diet and Foraging | Osoite=http://www.hyaenidae.org/the-hyaenidae/spotted-hyena-crocuta-crocuta/crocuta-diet-and-foraging.html | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Hyaena Specialist Group | Luettu=31.8.2008}}</ref> Täplähyeenat voivat syödä myös kuolleen lajitoverinsa.<ref name="TK 95 73"/> Täplähyeenoille vaarallisia saaliita ovat etenkin aikuiset puhvelit, mutta myös suhteellisen pienet [[Pahkasika|pahkasiat]] ovat ongelmallisia hyeenoille niiden tehokkaiden puolustuskeinojen takia, eivätkä ne voi kissaeläimistä poiketen käyttää kuin hampaitaan saalistuksessa.<ref name="Predator 167">Ross ja Reesor s. 167</ref> Lihantarve on pari kiloa päivässä, mutta täplähyeena voi syödä kerralla jopa 15 kiloa lihaa ja luuta.<ref name="Suuri Savanni"/>
 
Täplähyeenojen saalistusryhmät ovat yleensä pieniä, 2–5 yksilöä. Usein ne saalistavat yksinkin.<ref name="Lioncrusher"/> Korkean eturuumiin ansiosta täplähyeenat ovat kestäviä juoksijoita.<ref name="Predator 163"/> Täplähyeena pystyy juoksemaan jopa 60 kilometrin tuntivauhtia. Hyeenat juoksevat suoraan saaliseläinten laumaan ja yrittävät saada eläimet pakenemaan hajottamalla saaliseläinten lauman ja valitsevat sitten siitä itsekseen sopivan kohteen. Ne valitsevat yleensä heikon, sairaan tai nuoren uhrin. Sopivaa uhria ajetaan takaa niin kauan kunnes se lopulta väsyy jatkuviin pakopyrähdyksiin. Hyeena puolestaan pystyy jatkamaan tasaista jolkotustaan useita kilometrejä, mutta tavallisesti 3–4 kilometriä riittää. Kun saalis on saatu kiinni, täplähyeena pureutuu erityisesti uhrin arkoihin paikkoihin, kuten vatsaan ja sukuelimiin sekä raajoihin ja häntään. Uhri menee [[šokki]]in, ja etenkin isot saaliit tulevat syödyksi elävältä. Muita klaanin hyeenoja tulee paikalle jopa kilometrien päästä, niiden kuullessa ja nähdessä saalistuksen. Hyeenojen meluisa riitely parhaista paloista houkuttelee lisää klaanin yksilöitä paikalle.<ref name="SEVA">Valste 2001, s. 117</ref>
=== Lisääntyminen ===
[[Tiedosto:Spotted Hyena and young in Ngorogoro crater.jpg|thumb|180px|Täplähyeenaemo kahden poikasensa kanssa [[Tansania]]ssa [[Ngorongoron kraatteri]]ssa.]]
Suurimmassa osassa Afrikkaa täplähyeenat lisääntyvät ympäri vuoden<ref name="ADW"/>. Naaraat suosivat rauhallisia ja hyväkäytöksisiä koiraita eivätkä suostu parittelemaan purevien tai väkisin parittelemaan yrittävien koiraiden kanssa. Naaraat voivat estää parittelun valepeniksellään, jos koiras ei ole mieleinen. Sen sijaan nuolevat ja nuuhkivat koiraat ovat naaraiden mieleen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tiusanen, Riikka (toim.) Riikka Tiusanen | Otsikko= Huomaavainen uros pääsee isäksi | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2003 | Numero=14 | Sivu=20}}</ref> Isäksi pääsee yleensä korkea-arvoisin koiras, ja parittelu tapahtuu yleensä yöllä<ref name="Predator 160">Ross ja Reesor s. 160</ref>. Naaraan kantoaika kestää noin 110 päivää.<ref name="ADW"/>
 
Naaras synnyttää poikaset [[Maasika|maasian]] tekemään luolaan, johon se on tehnyt pesän. Ensimmäinen synnytys on naaraille vaikea ja vaarallinen, sillä niiden synnytyskanava on 60 senttiä pitkä eli noin kaksi kertaa pidempi kuin muilla samankokoisilla nisäkkäillä. Sen sijaan napanuora on vain 12–18 senttiä pitkä, joten poikanen kuolee, jos se ei synny pian sen jälkeen, kun se on poistunut kohdusta. Lisäksi poikaset ovat suurempia kuin muiden samankokoisten eläinten. Esimerkiksi pelkästään pennun pään läpimitta on 7 senttiä. Koska poikanen syntyy penismäisen klitoriksen läpi, jonka aukko on vain 2,5 senttiä poikanen voi jäädä jumiin jopa puoleksi tunniksi. Ensisynnytykseen kuolee joka kymmenes naaras, ja sitäkin useampi poikanen kuolee hapenpuutteeseen synnytyksen aikana. Koska klitoris repeää ensisynnytyksessä, seuraavat kerrat sujuvat jo helpommin.<ref name="TK 31">Priemè 2007 s. 31</ref> Poikasia syntyy kerralla 1–4, yleensä kaksi.<ref name="ADW"/> Pesästä emo tekee sen verran suuren, että pystyy imettämään poikasiaan, mutta sen verran pienen, etteivät suuremmat petoeläimet pääse pesään.
== Ekologia ==
Täplähyeena on yksi Afrikan viidestä suurpedosta. Sillä on suuri merkitys alueensa ekosysteemille. Täplähyeenat pitävät saaliseläinten kannan terveenä karsimalla siitä vanhat ja sairaat yksilöt. Lisäksi ne hävittävät tehokkaasti raatoja, joista voisi kehittyä tautipesäkkeitä.<ref name="TK 95 75">Garlov 1995, s. 75</ref> Täplähyeena kilpailee ravinnosta leijonien, gepardien, [[leopardi]]en,
[[sakaalit|sakaalien]], korppikotkien ja [[savannikoira|savannikoirien]] kanssa. Ne vievät erityisesti gepardeilta ja leopardeilta niiden saaliit. Ne ovat myös selvästi savannikoiria vahvempia, ellei niiden lukumäärä ole liian suuri, jolloin osat voivat jopa vaihtua. Tiheät hyeenakannat voivat vaikuttaa hyvin haitallisesti paikallisiin gepardi- ja savannikoirakantoihin yhdessä leijonien kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Olli Marttila, Olli | Nimike=Suuri savanni | Vuosi=2003 | Julkaisija=Auris | Isbn = 952-99154-0-3}}</ref>. Leijona on täplähyeenan pahin kilpailija ja ainoa luonnollinen vihollinen. Niillä on jatkuvasti keskenään kahakoita saaliista ja reviireistä. Hyeenat pystyvät tappamaan helposti naarasleijonan laumana. Lisäksi ne tappavat pentuja. Vastaavasti leijonat tappavat aikuisia hyeenoja ja niiden pentuja. Lajien välisiä sotia laukaisee erityisesti kuivuus ja ravinnonpuute. Tuolloin ne loukkaavat reviirien rajoja helpoiten ja toinen osapuoli yrittää puolustaa aluettaan. Urosleijonat ovat vaarallisimpia vihollisia.<ref name="Lioncrusher"/>
== Täplähyeena ja ihminen ==
 
=== Historialliset käsitykset ===
Täplähyeenan ja ihmisen yhteiselosta on löydetty todisteita esihistoriallisista [[luolamaalaus|luolamaalauksista]] Euroopasta, joissa on kuvattu täplikkäitä petoja<ref>{{Verkkoviite | Tekijä ja julkaisija=The World Museum Of Man | Nimeke=Cave Hyena Skull Crocuta Spelaea Fossil | Osoite=http://www.worldmuseumofman.org/cavehyena.htm | Ajankohta=2004 | Luettu=10.2.2008}}</ref>
Kristinuskon alkuajoilta keskiaikaan hyenojen uskottiin voivan vaihtaa vuosittain sukupuolta ja mieltyneen hautojen ryöstelyyn. [[Englanti]]lainen tutkimusmatkailija-kirjailija [[Walter Raleigh]] vuonna 1614 julkaistussa teoksessaan ''History of the World'' uskoi että hyeena ei ollut mukana [[Nooan arkki|Nooan arkissa]], ja piti sitä [[muuli]]n kaltaisena [[Risteymä|hybridinä]]<ref name="AtoAK">{{Verkkoviite | Tekijä=Glickman, Stephen E. Glickman | Nimeke=The spotted hyena from Aristotle to the Lion King: reputation is everything - In the Company of Animals | Osoite=http://www.encyclopedia.com/doc/1G1-17909878.html | Ajankohta=22.9.1995 | Julkaisija=HighBeam Encyclopedia | Luettu=2.10.2008}}</ref>. Vuonna 1656 Etelä-Afrikassa säädettiin ensimmäiset lait petojen hävittämiseksi. Hyeenat tunnettiin ”susina” ja tapetuista eläimistä maksettiin tapporahaa<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Making a Killing | Tekijä = Gareth Patterson, Gareth | Julkaisija = Captive Animals' Protection Society | Luettu = 2007-06-07}}</ref>. Hyeenojen hävittäminen tuholaisina oli tavallista Itä-Afrikan suojelualueilla 1900-luvun puoliväliin asti<ref name="ADW"/>.
[[Tiedosto:Hyena 690V1212.jpg|thumb|200px|Täplähyeena turistien suosimalla [[Masai Mara]]n kansallisella suojelualueella.]]
 
 
== Lähteet ==
*{{KirjaviiteLehtiviite | Tekijä=MarkGarlov, C.Ann-Britt Ross| Otsikko=Hyeena syö raatoja ja Davidtuoretta Reesorlihaa | NimikeJulkaisu=PredatorTieteen Kuvalehti | Vuosi=20071995 | JulkaisijaNumero=Abrams5 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}
*{{LehtiviiteKirjaviite | Tekijä=Ann-BrittKoivisto, GarlovIlkka, Sarvala, M. & Liukko, U.-M. | OtsikkoNimike=HyeenaMaailman syöuhanalaiset raatojaeläimet, jaosa tuoretta2: lihaaNisäkkäät | JulkaisuJulkaisija=TieteenWeilin Kuvalehti+ Göös | Vuosi=19951991 | NumeroIsbn =5 951-35-4687-X }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S.Seppo (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 1: Nisäkkäät | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn = 951-0-08246-5}}
*{{Verkkoviite | Tekijä=Jason Law, Jason | Nimeke=ADW Crocuta crocuta Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Crocuta_crocuta.html | Ajankohta=2004 | Julkaisija=University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=31.7.2008}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 1: Nisäkkäät | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn = 951-0-08246-5}}
*{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemé | Otsikko=Hyeena sortaa sisaruksiaan | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2007 | Numero=16 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Olli Marttila ja Pekka Virtanen | Nimike=Kilimanjarolta Serengetiin | Kappale =Lajisto: Nisäkkäät ja Linnut | Sivu =| Selite= | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn = 9512642611}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Ilkka Koivisto, & Sarvala, M. & Liukko, U.-M. | Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet, osa 2: Nisäkkäät | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1991 | Isbn = 951-35-4687-X }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Juha Valste | Nimike=Saharasta etelään | Vuosi=2001 | Julkaisija=WSOY | Isbn = 951-0-25821-0}}
*{{Kirjaviite | Nimike=Maailman Luonto: Eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi=1999 | Julkaisija=Weilin + Göös | Isbn = 951-35-6503-3}}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Marttila, Olli Marttila& jaVirtanen, Pekka Virtanen | Nimike=Kilimanjarolta Serengetiin | Kappale =Lajisto: Nisäkkäät ja Linnut | Sivu =| Selite= | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn = 9512642611951-26-4261-1}}
*{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemé, Anders | Otsikko=Hyeena sortaa sisaruksiaan | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2007 | Numero=16 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, Mark C. & Reesor, David | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Juha Valste, Juha | Nimike=Saharasta etelään | Vuosi=2001 | Julkaisija=WSOY | Isbn = 951-0-25821-0}}
 
=== Viitteet ===
4 420

muokkausta