Ero sivun ”Täplähyeena” versioiden välillä

Täplähyeena on muita hyeenoja raskasrakenteisempi, ja sillä on muista poiketen täplikäs turkki. Etuvartalo on erityisen vahvarakenteinen, ja sitä korostavat takajalkoja paljon pidemmät etujalat. Ruumiinrakenteensa ansiosta se jaksaa juostessaan kantaa suuriakin lihakimpaleita . Matala ja pyöreähkö takaruumis on huono kohde mahdollisille vihollisille.<ref name="TK 95 72"/> Lisäksi takaruumiin muodon takia hyeenojen juoksutyyli on laukkamainen, mutta koomisuudestaan huolimatta tyyli kuluttaa vain vähän energiaa ja mahdollistaa pitkät ruoanhakumatkat.<ref name="Predator 155"/> Useimmista nisäkkäistä poiketen täplähyeenanaaraat ovat koiraita kookkaampia; täplähyeenanaaras painaa yleensä noin 55–70 kiloa, koiras 45–60 kiloa.<ref name="ADW">{{Verkkoviite | Tekijä=Jason Law, Jason | Nimeke=ADW Crocuta crocuta Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Crocuta_crocuta.html | Ajankohta=2004 | Julkaisija=University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=31.7.2008}}</ref> Suurimmat naaraat voivat olla jopa yli 80 kilon painoisia.<ref name="Zoo 358"/> Täplähyeenan ruumiinpituus on kuonosta hännänpäähän 95–160 senttiä ja säkäkorkeus on 80–90 senttimetriä.<ref name="Zoo 358"/> Mustaan hännänpäähän päättyvä häntä on tuuhea, ja sen pituus on 30–36 senttiä. Hännän pituudesta 2/3 muodostuu hännän luista, loppuosa koostuu pelkistä karvoista.<ref name="ADW"/>

[[Tiedosto:Hyena.jpg|thumb|left|200px|Ulkonäöstään huolimatta täplähyeena ei ole läheistä sukua koiraeläimille, vaan on sivettieläinten ja kissaeläinten sukulainen.]] Täplähyeenojen väritys vaihtelee suuresti. Turkin pohjaväri vaihtelee harmaanvalkeasta kellertävään. Turkissa on kyljissä ja raajojen yläosissa tummia täpliä.<ref name="Zoo 358">{{Kirjaviite | Tekijä=Lahti, S. (toim.) | Nimike=Zoo Suuri eläinkirja 1: Nisäkkäät | Kappale=Hyeenat | Sivu=358 | Selite= | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1977 | Isbn = 951-0-08246-5}}</ref> Täplät kertovat hyeenan iän, sillä ne hälvenevät eläimen vanhetessa.<ref name="TK 95 72">Garlov 1995, s. 72}}</ref> Pää ja jalat ovat tumman ruskeat tai harmahtavat<ref name="Lioncrusher">{{Verkkoviite | Tekijä=Rebecca Postanowicz | Nimeke=Lioncrusher's Domain – Spotted Hyena (Crocuta crocuta) facts and pictures| Osoite=http://lioncrusher.com/animal.asp?animal=75 | Ajankohta=2005 | Julkaisija=Lioncrusher's Domain | Luettu=28.7.2008}}</ref>. Kuono on musta<ref name="ultimatefieldguide">{{Verkkoviite | Julkaisu =The Ultimate Field Guide | Nimeke=Spotted Hayena – Crocuta crocuta | Osoite=http://www.ultimatefieldguide.com/spotted_hyena.htm | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Safari Media Africa/ C.A. Mitchell | Luettu=28.7.2008}}</ref> ja korvat pyöreät<ref name="ADW"/>. Päälaki ja posket ovat punertavat.<ref name="Zoo 358"/>. Pitkä turkki on karkea ja villamainen.<ref name="Lioncrusher"/> Leuat ovat vahvemmat kuin millään muulla nisäkkäällä. Niillä on jopa 454 kilon purentavoima, joilla se murskaa helposti luita. Jo vuoden ikäisenä täplähyeena voi purra 273 kilon voimalla; tällaisella käytöllä hampaat kuluvat paljon.<ref name="TK 07 32">{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemé, Anders | Otsikko=Hyeena sortaa sisaruksiaan | Julkaisu=Tieteen kuvalehti | Vuosi=2007 | Numero=16 | Sivut=32}}</ref> Hyeenan hampaat muistuttavat melko paljon koiraeläinten hampaita, ja terävillä etuhampailla se repii lihaa vaivatta. Poskihampaat ovat suipot ja terävät, ja ne soveltuvat hienontamiseen ja luun murskaamiseen. Silmät ovat enemmän koiramaiset kuin kissamaiset, ja niiden verkkokalvosta puuttuu heijastava kerros. Täplähyeenan yönäkö on silti hyvä.<ref name="Predator 155">{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, Mark C. Ross& jaReesor, David Reesor | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Sivu=155 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}</ref>

Täplähyeenan laaja levinneisyys ulottuu lähes kaikkialle [[Sahara]]n eteläpuoliseen [[Afrikka]]an lukuun ottamatta [[sademetsä|sademetsiä]] ja mantereen eteläisintä osaa.<ref name="Kil.">{{Kirjaviite | Tekijä= Olli Marttila, jaOlli Pekka& Virtanen, Pekka | Nimike=Kilimanjarolta Serengetiin | Kappale =Lajisto: Nisäkkäät ja linnut | Sivu =242 | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn = 951-264261-1}}</ref>. Erityisen tiheästi lajia esiintyy [[Ngorongoron suojelualue|Ngorongoron kraatterialueelta]] Tansaniasta sekä [[Guinea]]n ja [[Sudan]]in savannialueilta. Vielä [[pleistoseeni]]kaudella täplähyeenaa tavattiin myös Euraasiassa, mutta sittemmin se hävisi alueelta.<ref name="ADW"/>

Täplähyeenat elävät noin 3–80 yksilön laumoissa eli klaaneissa. Niiden koko riippuu saaliseläinten määrästä ja elinalueen sijainnista<ref name="ADW"/>. Klaanien koko on [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]] keskimäärin 45 eläintä, mutta [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] vain 12<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ross, Mark C. Ross& jaReesor, David Reesor | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Sivu=173 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}</ref>. Klaanien sosiaalinen arvojärjestys on hyvin pitkälle kehittynyt. Naaraat ovat aina koiraita korkeammassa asemassa, iästä riippumatta. Johtavat naaraat tönivät ja purevat muita lauman jäseniä ja vievät alempiarvoisilta tilaisuuden tullen myös ruuan,<ref name="TK 02 s.68">{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemè | Otsikko=Erilaiset sukulaiset | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2002 | Numero=9 | Sivut=68}}</ref> ja koiras luovuttaa makuupaikkansa aina naaraalle. Arimmat koiraat jopa piileskelevät naaraiden selkien takana<ref name="TK 95 73">Garlov 1995, s. 73}}</ref>. Eri hyeenayksilöiden väliset liittoumat ja suhteet ovat tärkeitä, ja niitä vahvistetaan jatkuvasti. Ne esimerkiksi voivat saalistaa yleensä vain tiettyjen klaanin yksilöiden kanssa. Ne myös lepäävät ja nukkuvat yhdessä ja asettavat toisensa aina etusijalle. Hallitsevat naaraat viettävät suurimman osan ajastaan keskuspesällä, vaikka niillä ei olisi pentuja. Alempiarvoisille yksilöille keskuspesällä on vähemmän merkitystä aikana, jolloin niillä ei ole pentuja.<ref name="Predator 165">Ross ja Reesor s. 165</ref> Se on silti tärkeä kokoontumispaikka, jossa klaanin mahdolliset alaryhmät kokoontuvat muutaman päivän tai viikon välein.

Vastoin yleistä luuloa täplähyeena saalistaa useammin itse kuin käy haaskalla. Ravinnostaan ne saavat keskimäärin vain noin kolmanneksen raadoista. Joillain alueilla, kuten Ngorongoron kraatterissa [[Tansania]]ssa, ne saalistavat 90 prosenttia saaliistaan. Raatoja ne etsivät lähinnä päivisin ja yksikseen. Tällöin ne pystyvät suunnistamaan haaskan luo [[Korppikotkat|korppikotkien]] opastamina. Täplähyeenat saalistavat lähinnä öisin, mutta joskus myös päivällä. Hyeena voi saalistaa paljon itseään kookkaampia saaliseläimiä. Eteläisessä Afrikassa tärkeimpiä saaliseläimiä ovat [[impala]]t ja [[gasellit]], kun taas Itä-Afrikassa [[gnuut]] ja [[seepra]]t ovat yleisimpiä. Näiden kaltaisia eläimiä ne saalistavat yleensä laumoina.<ref name="Predator 163"/> Saalisvalikoima on kuitenkin erittäin monipuolinen sisältäen nisäkkäitä, matelijoita, lintuja ja kaloja lajista ja koosta riippumatta. Suurimmat saaliit ovat [[kafferipuhveli|kafferipuhveleita]], ja ne saalistavat myös [[kirahvi]]en, [[sarvikuonot|sarvikuonojen]] ja [[virtahepo]]jen poikasia. Ne syövät myös ihmisten jätteitä ja kotieläimiä ja jopa kasvisainesta ja kasvinsyöjien lantaa.<ref name="HSGF">{{Verkkoviite | Tekijä=Holekamp, Kay E. Holekamp | Nimeke=Spotted Hyena: Diet and Foraging | Osoite=http://www.hyaenidae.org/the-hyaenidae/spotted-hyena-crocuta-crocuta/crocuta-diet-and-foraging.html | Ajankohta=2008 | Julkaisija=Hyaena Specialist Group | Luettu=31.8.2008}}</ref> Täplähyeenat voivat syödä myös kuolleen lajitoverinsa.<ref name="TK 95 73"/> Täplähyeenoille vaarallisia saaliita ovat etenkin aikuiset puhvelit, mutta myös suhteellisen pienet [[Pahkasika|pahkasiat]] ovat ongelmallisia hyeenoille niiden tehokkaiden puolustuskeinojen takia, eivätkä ne voi kissaeläimistä poiketen käyttää kuin hampaitaan saalistuksessa.<ref name="Predator 167">Ross ja Reesor s. 167</ref> Lihantarve on pari kiloa päivässä, mutta täplähyeena voi syödä kerralla jopa 15 kiloa lihaa ja luuta.<ref name="Suuri Savanni"/>

Suurimmassa osassa Afrikkaa täplähyeenat lisääntyvät ympäri vuoden<ref name="ADW"/>. Naaraat suosivat rauhallisia ja hyväkäytöksisiä koiraita eivätkä suostu parittelemaan purevien tai väkisin parittelemaan yrittävien koiraiden kanssa. Naaraat voivat estää parittelun valepeniksellään, jos koiras ei ole mieleinen. Sen sijaan nuolevat ja nuuhkivat koiraat ovat naaraiden mieleen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Tiusanen, Riikka (toim.) Riikka Tiusanen | Otsikko= Huomaavainen uros pääsee isäksi | Julkaisu=Tieteen Kuvalehti | Vuosi=2003 | Numero=14 | Sivu=20}}</ref> Isäksi pääsee yleensä korkea-arvoisin koiras, ja parittelu tapahtuu yleensä yöllä<ref name="Predator 160">Ross ja Reesor s. 160</ref>. Naaraan kantoaika kestää noin 110 päivää.<ref name="ADW"/>

[[sakaalit|sakaalien]], korppikotkien ja [[savannikoira|savannikoirien]] kanssa. Ne vievät erityisesti gepardeilta ja leopardeilta niiden saaliit. Ne ovat myös selvästi savannikoiria vahvempia, ellei niiden lukumäärä ole liian suuri, jolloin osat voivat jopa vaihtua. Tiheät hyeenakannat voivat vaikuttaa hyvin haitallisesti paikallisiin gepardi- ja savannikoirakantoihin yhdessä leijonien kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Olli Marttila, Olli | Nimike=Suuri savanni | Vuosi=2003 | Julkaisija=Auris | Isbn = 952-99154-0-3}}</ref>. Leijona on täplähyeenan pahin kilpailija ja ainoa luonnollinen vihollinen. Niillä on jatkuvasti keskenään kahakoita saaliista ja reviireistä. Hyeenat pystyvät tappamaan helposti naarasleijonan laumana. Lisäksi ne tappavat pentuja. Vastaavasti leijonat tappavat aikuisia hyeenoja ja niiden pentuja. Lajien välisiä sotia laukaisee erityisesti kuivuus ja ravinnonpuute. Tuolloin ne loukkaavat reviirien rajoja helpoiten ja toinen osapuoli yrittää puolustaa aluettaan. Urosleijonat ovat vaarallisimpia vihollisia.<ref name="Lioncrusher"/>

Kristinuskon alkuajoilta keskiaikaan hyenojen uskottiin voivan vaihtaa vuosittain sukupuolta ja mieltyneen hautojen ryöstelyyn. [[Englanti]]lainen tutkimusmatkailija-kirjailija [[Walter Raleigh]] vuonna 1614 julkaistussa teoksessaan ''History of the World'' uskoi että hyeena ei ollut mukana [[Nooan arkki|Nooan arkissa]], ja piti sitä [[muuli]]n kaltaisena [[Risteymä|hybridinä]]<ref name="AtoAK">{{Verkkoviite | Tekijä=Glickman, Stephen E. Glickman | Nimeke=The spotted hyena from Aristotle to the Lion King: reputation is everything - In the Company of Animals | Osoite=http://www.encyclopedia.com/doc/1G1-17909878.html | Ajankohta=22.9.1995 | Julkaisija=HighBeam Encyclopedia | Luettu=2.10.2008}}</ref>. Vuonna 1656 Etelä-Afrikassa säädettiin ensimmäiset lait petojen hävittämiseksi. Hyeenat tunnettiin ”susina” ja tapetuista eläimistä maksettiin tapporahaa<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Making a Killing | Tekijä = Gareth Patterson, Gareth | Julkaisija = Captive Animals' Protection Society | Luettu = 2007-06-07}}</ref>. Hyeenojen hävittäminen tuholaisina oli tavallista Itä-Afrikan suojelualueilla 1900-luvun puoliväliin asti<ref name="ADW"/>.

*{{KirjaviiteLehtiviite | Tekijä=MarkGarlov, C.Ann-Britt Ross| Otsikko=Hyeena syö raatoja ja Davidtuoretta Reesorlihaa | NimikeJulkaisu=PredatorTieteen Kuvalehti | Vuosi=20071995 | JulkaisijaNumero=Abrams5 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}

*{{LehtiviiteKirjaviite | Tekijä=Ann-BrittKoivisto, GarlovIlkka, Sarvala, M. & Liukko, U.-M. | OtsikkoNimike=HyeenaMaailman syöuhanalaiset raatojaeläimet, jaosa tuoretta2: lihaaNisäkkäät | JulkaisuJulkaisija=TieteenWeilin Kuvalehti+ Göös | Vuosi=19951991 | NumeroIsbn =5 951-35-4687-X }}

*{{Verkkoviite | Tekijä=Jason Law, Jason | Nimeke=ADW Crocuta crocuta Information | Osoite=http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Crocuta_crocuta.html | Ajankohta=2004 | Julkaisija=University of Michigan Museum of Zoology | Luettu=31.7.2008}}