Ero sivun ”Täplähyeena” versioiden välillä

Täplähyeenan laaja levinneisyys ulottuu lähes kaikkialle [[Sahara]]n eteläpuoliseen [[Afrikka]]an lukuun ottamatta [[sademetsä|sademetsiä]] ja mantereen eteläisintä osaa.<ref name="Kil.">{{Kirjaviite | Tekijä= Olli Marttila ja Pekka Virtanen | Nimike=Kilimanjarolta Serengetiin | Kappale =Lajisto: Nisäkkäät ja Linnutlinnut | Sivu =242 | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Isbn = 951-264261-1}}</ref>. Erityisen tiheästi lajia esiintyy [[Ngorongoron suojelualue|Ngorongoron kraatterialueelta]] Tansaniasta sekä [[Guinea]]n ja [[Sudan]]in savannialueilta. Vielä [[pleistoseeni]]kaudella täplähyeenaa tavattiin myös Euraasiassa, mutta sittemmin se hävisi alueelta.<ref name="ADW"/>

Täplähyeenojen reviirien koko vaihtelee suuresti. Erityisesti elinalueen kokoon vaikuttaa alueella olevan ravinnon määrä. Yleensä täplähyeenat kuitenkin etsivät ravintonsa pienemmältä alueelta kuin [[ruskohyeena|rusko]]- tai [[juovahyeena]]t.<ref name="MlEN2">{{Kirjaviite | Nimike = Maailman Luonto: Eläimet: Nisäkkäät 2|Vuosi = 1999|Julkaisija = Weilin+Göös|Sivu = 27–28|Tunniste = ISBN 951-35-6503-3}}</ref>

Täplähyeenat viettävät noin 20 tuntia päivästä vain leväten ja ovat aktiivisia pääasiassa öisin.<ref name="Predator 163">Ross ja Reesor s. 163</ref> Päivänsä ne viettävät mieluusti maakoloissa. Reviirin koko on 40–1&nbsp;000 neliökilometriä.<ref name="ADW"/> Ne tekevät usein pitkiäkin saalistusmatkoja kauas varsinaisen reviirin ulkopuolelle ja seuraavat vaeltavia eläinlaumoja jopa yli 80 kilometrin päähän. Täplähyeenat pärjäävät useita päiviä ilman vettä, mutta reviirin täytyy silti aina sisältää juomapaikka ja yhteinen pesäluola-alue, joka on klaanin keskus. Reviirillä voi keskuspesän lisäksi olla myös muita vähemmän tärkeitä lepoluolia. Vaelluksista huolimatta täplähyeenat ovat hyvin reviiritietoisia. Etenkin silloin, kun ravintoa on paljon saatavilla, reviiristä saatetaan pitää hyvää huolta. Ne partioivat säännöllisesti reviirinsä rajoja.<ref name="Predator 158">Ross ja Reesor s. 158</ref> Partioivat täplähyeenat viestittävät läsnäolostaan jättämällä hajumerkkejä reviirin rajoille peräaukon yläpuolella sijaitsevan anaalipussista, jonka sisäpinnan rasvakudos erittää paksua ja pistävän hajuista tahnaa.<ref name="MUE">{{Kirjaviite | Tekijä= Koivisto, Iym., & Sarvala1991, Ms. & Liukko, U-M. | Nimike=Maailman uhanalaiset eläimet – Osa 2: Nisäkkäät | Kappale = | Sivu =163 | Selite= | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1991 | Isbn = 951-35-4687-X }}</ref> Ne viestivät myös äänekkäällä ja matalalla ’uuuuu-uuu’-ulvonnalla, joka kantaa jopa viiden kilometrin päähän.<ref name="Suuri Savanni">{{Kirjaviite | Tekijä=Marttila, Olli | Nimike=Suuri Savannisavanni | Julkaisija=Auris | Vuosi=2003 | Sivu=405 |Isbn = 952-99154-0-3}}</ref> Tällöin ne laskevat päänsä alas, jolloin ääni kulkee maata pitkin. Jokaisella täplähyeenayksilöllä on omanlaisensa ääni.<ref name="MlEN2" /> Yksi tunnetuimmista äänistä on matalalta korkeammaksi ääntyvä oooooo-up tai esimerkiksi yleisessä hälinässä saalista syödessä kiljuvat, vinkuvat ja hihittävät äänet. Täplähyeenat käyttävät hajumerkkeinä myös vakiintuneita käymälöitään ja varpaanvälien rauhasia. Mikäli hyeenaryhmä kohtaa reviirin rajalla toisen klaanin, ne voivat ryhmittyä riveittäin vastakkain. Tällöin ne ryntäävät toisiaan kohti ulvoen ja muristen. Loukkaantumisia sattuu silti hyvin harvoin, ja kohtaamiset jäävät uhkailuun, jopa silloinkin, kun kilpaileva ryhmä ylittää reviirin rajan.<ref name="Predator 158"/>

Täplähyeenat elävät noin 3–80 yksilön laumoissa eli klaaneissa. Niiden koko riippuu saaliseläinten määrästä ja elinalueen sijainnista<ref name="ADW"/>. Klaanien koko on [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]] keskimäärin 45 eläintä, mutta [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] vain 12<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Mark C. Ross ja David Reesor | Nimike=Predator | Vuosi=2007 | Julkaisija=Abrams | Sivu=173 | Isbn = 978-0-8109-9301-3}}</ref>. Klaanien sosiaalinen arvojärjestys on hyvin pitkälle kehittynyt. Naaraat ovat aina koiraita korkeammassa asemassa, iästä riippumatta. Johtavat naaraat tönivät ja purevat muita lauman jäseniä ja vievät alempiarvoisilta tilaisuuden tullen myös ruuan,<ref name="TK 02 s.68">{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemè | Otsikko=Erilaiset sukulaiset | Julkaisu=Tieteen kuvalehtiKuvalehti | Vuosi=2002 | Numero=9 | Sivut=68}}</ref> ja koiras luovuttaa makuupaikkansa aina naaraalle. Arimmat koiraat jopa piileskelevät naaraiden selkien takana<ref name="TK 95 73">Garlov 1995, s. 73}}</ref>. Eri hyeenayksilöiden väliset liittoumat ja suhteet ovat tärkeitä, ja niitä vahvistetaan jatkuvasti. Ne esimerkiksi voivat saalistaa yleensä vain tiettyjen klaanin yksilöiden kanssa. Ne myös lepäävät ja nukkuvat yhdessä ja asettavat toisensa aina etusijalle. Hallitsevat naaraat viettävät suurimman osan ajastaan keskuspesällä, vaikka niillä ei olisi pentuja. Alempiarvoisille yksilöille keskuspesällä on vähemmän merkitystä aikana, jolloin niillä ei ole pentuja.<ref name="Predator 165">Ross ja Reesor s. 165</ref> Se on silti tärkeä kokoontumispaikka, jossa klaanin mahdolliset alaryhmät kokoontuvat muutaman päivän tai viikon välein.

[[sakaalit|sakaalien]], korppikotkien ja [[savannikoira|savannikoirien]] kanssa. Ne vievät erityisesti gepardeilta ja leopardeilta niiden saaliit. Ne ovat myös selvästi savannikoiria vahvempia, ellei niiden lukumäärä ole liian suuri, jolloin osat voivat jopa vaihtua. Tiheät hyeenakannat voivat vaikuttaa hyvin haitallisesti paikallisiin gepardi- ja savannikoirakantoihin yhdessä leijonien kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Olli Marttila | Nimike=Suuri Savannisavanni | Vuosi=2003 | Julkaisija=Auris | Isbn = 952-99154-0-3}}</ref>. Leijona on täplähyeenan pahin kilpailija ja ainoa luonnollinen vihollinen. Niillä on jatkuvasti keskenään kahakoita saaliista ja reviireistä. Hyeenat pystyvät tappamaan helposti naarasleijonan laumana. Lisäksi ne tappavat pentuja. Vastaavasti leijonat tappavat aikuisia hyeenoja ja niiden pentuja. Lajien välisiä sotia laukaisee erityisesti kuivuus ja ravinnonpuute. Tuolloin ne loukkaavat reviirien rajoja helpoiten ja toinen osapuoli yrittää puolustaa aluettaan. Urosleijonat ovat vaarallisimpia vihollisia.<ref name="Lioncrusher"/>

*{{Lehtiviite | Tekijä=Anders Priemé | Otsikko=Hyeena sortaa sisaruksiaan | Julkaisu=Tieteen kuvalehtiKuvalehti | Vuosi=2007 | Numero=16 }}