Ero sivun ”Sääntönäisvero” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: '''Sääntönäisvero''' on Suomessa käytössä ollut historiallinen maavero, jota suoritettiin tavallisesti pienistä manttaalittomista, mutta verotetuista torppari|tor... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 5. tammikuuta 2020 kello 17.21
Sääntönäisvero on Suomessa käytössä ollut historiallinen maavero, jota suoritettiin tavallisesti pienistä manttaalittomista, mutta verotetuista torpista, ulkopalstoista, siirtotaloista, valtion niityistä ja saarista sekä kalastuspaikoista, jos edellä luetellut kohteet oli merkitty maakirjaan itsenäisinä tiloina.[1][2] Joissakin poikkeustapauksissa sitä maksettiin manttaaliinpannuistakin taloista joko ainoana verona tai ruplaveron lisänä.[2]
Tämä vero maksettiin tavallisesti rahana tai viljana ja joskus kauroina ja voina. Silloin kun sääntönäisvero oli määrätty suoritettavaksi viljana tai voina, se voitiin muuntaa rahalliseksi arvoksi verohinnan mukaan.[2]
Oli myös olemassa ulkopalstoja ja muita manttaalittomia sääntönäisverotettuja tiloja, jotka aikoinaan olivat olleet ratsutilojen kantatiloja. Vuonna 1886 annettiin asetus ratsutilojen vakanssimaksujen lakkauttamisesta ja ratsutilojen akumentti- ja muiden verojen peruuttamisesta. Asetuksen perusteella osa näiden kantatilojen sääntönäisverosta jäi edelleen ratsutilojen nautittavaksi eli ne saivat käyttää tämän osan hyväkseen. Usein nämä kantatilat olivat olleet ratsutilojen kanssa yhdysviljelyksessä, jolloin niitä oli viljelty yhtenä kokonaisuutena. Jos tällöin kantatilan ja ratsutilan maat olivat vieretysten, ne sulautuivat yhdeksi kokonaisuudeksi ja myöhemmin oli mahdotonta selvittää kantatilan rajojen kulku ja mitä tiluksia kantatilaan kuului.[2]
Sääntönäisveron kantaminen lakkasi vuoden 1925 alussa muuten paitsi Ahvenanmaan maakunnan osalta. Näin jatkui siihen saakka, kunnes maakuntapäivät päätti 30. joulukuuta 1929 lakkauttaa maaverot myös Ahvenanmaalla.[1]