Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 42:
== Kylmänsietokyky ==
 
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia. Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref name="koi92s133">Koivisto 1992, s. 133</ref>. Sen avulla jakki sietää –40&nbsp;°C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ISBN 1 86450 162 6, s. 31</ref>, ehkä jopa –50&nbsp;°C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s. 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Jakin elinalueella on keskimäärin vuodessa –5&nbsp;°C – +5.5&nbsp;°C ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 13&nbsp;°C<ref name="fao_yak_1">[http://www.fao.org/docrep/006/ad347e/ad347e08.htm 4 THE YAK IN RELATION TO ITS ENVIRONMENT]</ref>. Yli 16 asteessa jakin sydämen syke ja ruumiin lämpötila alkavat nousta. Yli 20 asteessa jakki hakautuuhakeutuu veden äärelle tai varjoon, jos mahdollista<ref name="fao_yak_1"/>. Elinympäristön korkeus merenpinnasta ei ole jakille niin tärkeä kuin lämpötila. Jakki elää normaalisti alle 5&nbsp;500 metrin korkeudessa, mutta sitä käytetään kuljetuksissa jopa 7&nbsp;200 metrin korkeudessa<ref name="fao_yak_1"/>.
 
Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim. vaaran uhatessa murisee ja puhisee. Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakin veressä on enemmän ja pienempiä punasoluja kuin esim. lehmän veressä. Jakilla on paksu rasvakerros vararavinnoksi, ja joka suojaa myös hieman kylmältä. Jakilta puuttuvat hikirauhaset lähes täysin.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Jakki