Versio 5. tammikuuta 2020 kello 13.38 muokkaa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 386 muokkausta →‎Šarian erikoispiirteitä: yritys parantaa tekstiä, jossa on edelleen paljon keskeneräisyyttä Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 5. tammikuuta 2020 kello 13.49 muokkaa kumoa Toivo ja Toivo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 36 386 muokkausta →‎Šarian erikoispiirteitä: kalifaatti ja polittinen valta Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 28: == Šarian erikoispiirteitä == Islaminuskon mukainen valtiollinen ja oikeusajattelu poikkeaa länsimaisesta, vaikka puhtaasti vain šariaan perustuva järjestelmä ei olekaan käytössä missään muslimimaassa muuten kuin korkeintaan teoriassa. Koska Jumalan laki on ikuinen ja muuttumaton, mitään uutta lainsäädäntöä ei voi olla eikä lainsäädäntöelimiä siten tarvita. <ref name=":5" /> Ylin poliittinen valta kuuluu kalifille, joita maailmassa voi olla vain yksi kerrallaan.<ref>Reliance of the Traveller, 2017, 638 (o25.1)</ref> Islamin mukaista kalifaattia ei kuitenkaan instituutiona ole ollut sen jälkeen, kun Turkki lakkautti kalifaattinsa vuonna 1924 (poikkeuksena korkeintaan lyhytikäinen ISIS -kalifaatti vuosina 2014-2017). Lain tulkitsijat eivät ole valtion virkamiehiä vaan uskonnollisia luottohenkilöitä. Valtio nimitti tuomarit eli ''qadit'', joiden tehtävänä oli jakaa oikeutta tuomioistuimissa, mutta ei tulkita lakia. Lain tulkinta kuului [[mufti]]lle, joka antoi lainopillisia tulkintoja, eli [[fatwa\|fatwoja]]. Fatwa oli luonteeltaan uskonnollinen mielipide, joten samasta asiasta saattoi olla useita erilaisia fatwoja. Oikeuspäätöksen toimeenpano jäi tavallisesti kanteen esittäjän omalle vastuulle.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila\|Nimeke=Islamin käsikirja\|Vuosi=2004\|Sivu=158-163\|Julkaisija=Otava}}</ref> . Lain soveltaminen vaatii silti aina tulkintaa. Tulkinta oli šarian osalta tarpeen senkin takia, että ''hadith''-perinne on itsessäänkin ristiriitaista ja sisältää keskenään yhteensopimattomia ohjeita. Juridinen tulkinta tunnetaan nimellä f''iqh'' ([[Arabian kieli\|arab.]] فقه‎ 'ymmärrys'). Uskonnollisen lain tulkitseminen on uskonoppineiden ''(ulama)'' asia, ei siviilituomareiden tai tavallisten ihmisten. ''Muftin'' antama ''fatwa'' on lausunto, jossa ''mufti'' käy ensin läpi asiaankuuluvia ''haditheja'', jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman suosituksensa todeten lopuksi, että "Allah tietää parhaiten". Vaikka Jumalan laki, ''šaria'', on ikuinen ja muuttumaton, siitä tehty lainopillinen tulkinta, ''fiqh,'' voi vaihdella''.''<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 159</ref> Uudemmat tulkinnat eivät sinänsä kumoa vanhempia, mutta muslimit seuraavat oman moskeijansa oppineiden mielipiteitä, joten käytännössä uusimmat tulkinnat voittavat. Šarian merkitys tekee islamista länsimaisittain katsottuna totaalisen opin, koska sen myötä islamista katoavat rajat julkisen ja yksityisen, uskonnon ja politiikan sekä moraalin ja lakikirjan välillä. Islam ei ole yksityisasia, sillä tunnustautuminen muslimiksi liittää ihmisen muslimien yhteisöön, joka sen jälkeen valvoo hänen käyttäytymistään jopa kuolemantuomion avulla. Myös luopuminen islamista eli apostaasi on kiellettyä ja saattaa apostaatin hengenvaaraan, koska siitä seuraa kuolemantuomio.<ref>Umdat al-Salik, 2017, 109 (f1.3)</ref> Printeinen hadith -kirjallisuus onkin täynnä tappamiskehotuksia uskostaan luopuneille.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://sunnah.com/search/?q=The+Prophet+said%3A+whoever+discards+his+religion%2C+kill+him\|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips\|tekijä=\|julkaisu=sunnah.com\|ajankohta=\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref> Asialla on myös kannatusta, sillä vuonna 2010 Pew tutkimuskeskuksen tekemässä kyselyssä Egyptin muslimeista 84% ja Jordanian muslimeista 86% kannatti apostaatin tappamista. Vastaavat luvut Nigeriassa olivat 51% ja Indonesiassa 30%. <ref name=":9" /> Todellisuudessa kuolemantuomio apostaasista on nykyisin voimassa vain kahdeksassa muslimimaassa, niiden joukossa Sudan, Iran, Mauritania ja Saudi-Arabia.<ref name=":9">{{Verkkoviite\|osoite=https://www.economist.com/international/2012/11/24/no-god-not-even-allah\|nimeke=No God, not even Allah\|tekijä=\|julkaisu=The Economist\|ajankohta=24.11.2012\|julkaisija=\|viitattu=}}</ref>

Ero sivun ”Šaria” versioiden välillä