Ero sivun ”Paavo Kastari” versioiden välillä

| kuva = Lehtinen-Fieandt-Paavo Kastari 1973.jpg

| kuvateksti = Hallitusneuvos [[Wäinö Häkkinen]] ja ministerit [[Rainer von Fieandt]] ja Paavo Kastari veturihytissä vuonna 19581973.

| syntymäaika = [[13.{{Syntymäaika marraskuuta]]ja [[ikä|13|11|1907]]||1}}

'''Paavo Kristian Kastari''' ([[13. marraskuuta]] [[1907]] [[Kuru]] –&ndash; [[27. huhtikuuta]] [[1991]] [[Helsinki]]) oli suomalainen oikeustieteilijä, [[professori]],<ref name="Autio">{{Kirjaviite | Tekijä=Autio, Veli-Matti (toim.) | Nimeke=Professorimatrikkeli 1918–1996 Professorsmatrikel | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1997 | Isbn=951-45-7818-X | Sivu=199–200 }}</ref> [[eduskunnan oikeusasiamies]], presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] pitkäaikainen ystävä, [[Suojelupoliisi|Valpon]] päällikkö ja [[ammattiministeri]] kahdessa [[Virkamieshallitus|virkamieshallituksessa]].<ref name = KKO78>{{Verkkoviite | Osoite =http://runeberg.org/kuka/1978/0364.html| Nimeke =Kuka kukin on 1978 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Otava| Viitattu = 8.3.2013 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Hidén, Mikael|Otsikko= Kuolleita: Paavo Kristian Kastari| Julkaisu = Lakimies| Ajankohta = 1991|Vuosikerta = 89| Numero = 6| Sivut = 838–840|Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Hän oli naimisissa professori [[Irma Kastari]]n kanssa.

Kastari esitteli 1930-luvulla ensimmäisenä suomalaiselle lukijakunnalle [[Hans Kelsen]]in.{{selvennä|Mihin tämä liittyy ja kuka näin on todennut?}}

Kastarin väitöskirja valmistui jo ennen [[talvisota]]a. Hän teki siitä kolme kopiota, jotka hän talvisodan aikana sijoitti pommitusten varalta eri puolille kaupunkia. Väitöstilaisuus oli syksyllä [[1940]] aiheesta "Eduskunnan hajoitus Suomen oikeuden mukaan." Tilaisuus radioitiin ja osa taltioitiin myös äänilevylle. Väitöskirjassa herätti keskustelua Kastarin tulkinta presidentin ja valtioneuvoston välisistä suhteista, joka oli vastoin silloista, jo K. J. Ståhlbergin presidenttikaudella vallinnutta käsitystä.

Kastari teki merkittävimmän uran toimimalla [[Helsingin yliopisto]]n valtiosääntö- ja kansainvälisen oikeuden professorina vuosina [[1956]]&ndash;[[1973]]. Hän oli aikaisemmin hoitanut professuuria virkaatekevänä ja oli myös julkisen oikeuden apulaisprofessori vuosina [[1946]]–[[1956]]1946–1956. Lisäksi hän oli oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani vuosina 1965–1966.<ref name = KKO78/>

Kastari sai tutkijantyöstään [[Suomen Kulttuurirahasto|Suomen kulttuurirahaston]] 30 000 markan kunniapalkinnon [[1981]]. Hänet vihittiin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan [[riemutohtori]]ksi vuonna [[1990]].

Saksan tappio Stalingradin piirityksessä talvella 1943 heikensi saksalaismielisten asemaa hallinnossa, jolloin Valpon päällikkönä toiminut [[Arno Anthoni]] korvattiin Paavo Kastarilla, joka oli tehtävään komennettuna vuoden [[1944]] helmikuun lopusta saman vuoden marraskuuhun.<ref>Lindqvist, Jukka: ''Kuolemaan tuomitut'', s. 160-161 Diss. 1999. ISBN 951-855-176-6</ref> Poliittisen tilanteen muututtua hänet korvattiin vasemmistolaisemmalla seuraajalla. Osittain Kekkosen myötävaikutuksella hän pääsi vuonna 1948 useaksi kuukaudeksi luennoimaan [[Cambridgen yliopisto]]on ja palasi kotimaahan vasta olojen vakiinnuttua saman vuoden syksyllä.

Kastari toimi [[eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehenä]] [[1952]]&ndash;[[1956]]. Hän oli [[Valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeuden]] jäsen vuosina [[1972]]&ndash;[[1973]]. Lisäksi hän oli Haagin kansainvälisen [[Pysyvä välitystuomioistuin|pysyvän välitystuomioistuimen]] jäsen.