Ero sivun ”Elias Simojoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkkejä. |
Lisätty kuva. |
||
Rivi 40:
== Kansallista ja ulkomaista toimintaa ==
[[File:Elias Simojoki ja Reino Ala-Kulju Sinimustien Kuortaneen leirin leirinuotiolla vuonna 1935.jpg|thumb|Elias Simojoki ja [[Reino Ala-Kulju]] [[Sinimustat|Sinimustien]] Kuortaneen leirin leirinuotiolla vuonna 1935.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19640606:1at|nimeke=Elias Simojoki ja Reino Ala-Kulju Kuortaneen leirin leirinuotiolla|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2020-01-03}}</ref>|alt=|238x238px]]
Elias Simojoki osallistui lyseolaisena luokkatoveriensa [[Kaarlo Hillilä]]n ja [[Aaro Pakaslahti|Aaro Pakaslahden]] kanssa helmikuussa 1918 käytyihin [[Oulun valtaus|Oulun taisteluihin]]. Simojoki oli ristiriitainen henkilö. Hän oli samaan aikaan huumorintajuinen ja pidetty [[Kiuruvesi|Kiuruveden]] seurakunnan pappi, mutta myös kiihkeä aatteenmies, joka osallistui sekä [[Suomen sisällissota]]an, [[Aunuksen retkikunta|Aunuksen retkeen]], [[Karjalan vapaustaistelu]]un 1921<ref name="ot3" /> että suomalaisten [[vasemmisto]]laisten [[Muilutus|kyydityksiin]]. [[Inkeri]]n, [[Vienan Karjala|Vienan]] ja [[Aunuksen Karjala|Aunuksen]] kansojen kohtalot 1920- ja 1930-luvun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] olivat hänen kirkossa pitämiensä [[Rukoilu|rukousten]] toistuvana aiheena. [[Suur-Suomi-aate|Suur-Suomi]] oli hänen poliittisen toimintansa johtotähti. Simojoki syytti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimia]] tämän Vienan kansalle antaman lupauksen (ns. [[Miekkavala]]) pettämisestä. Simojoki kirjoitti Mannerheimille:
| |||