Ero sivun ”Köyhyysraja” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti englanninkielisen termin suomenkieliseksi, ja siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
Suhteellisen rajan päivitys. |
||
Rivi 6:
Köyhyyttä voi mitata suhteellisesti tai absoluuttisesti. Suhteellinen mittaustapa, joka on yleisesti käytössä mm. Euroopassa, mittaa köyhän väestönosan tulotasoa verrattuna muuhun väestöön. Absoluuttinen mittaustapa, jota suositaan esimerkiksi Yhdysvalloissa, mittaa esimerkiksi ruokakorin avulla henkilön toimeentuloa.
Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista<ref name=hs>Kuka oikein on suurituloinen. Pekka Vuoristo. Helsingin Sanomat 8.9.2009, A 4.</ref>.
Pienituloisten osuus Suomen väestöstä oli pienimmillään vuonna 1993, jolloin vain 7,2 % väestöstä oli pienituloisia<ref name=":0">https://findikaattori.fi/fi/103</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/tjt/2017/01/tjt_2017_01_2019-03-01_tau_003_fi.html|nimeke=Tilastokeskus -|tekijä=Kaisa-Mari Okkonen|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2020-01-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistui n. vuosina 1999–2009 ja oli vuonna 2009 jo 700 000 henkeä<ref>Riitta Vainio: Asumistuen saajista neljännes käy töissä. Helsingin Sanomat 8.3.2010: A5</ref>. Osuus saavutti huippunsa 13,9 % vuonna 2008<ref name=":1" /><ref name=":0" />. Sittemmin köyhien määrä on jälleen vähentynyt<ref name=":0" /><ref name=":1" />.
Köyhyyden määrittelyssä väestö jaetaan usein myös kymmenyksiin eli desiileihin tulotason mukaan. Silloin puhutaan tulotasoltaan alimmasta ja ylimmästä kymmenyksestä eli väestön kymmenestä köyhimmästä ja rikkaimmasta prosentista. Näiden kymmenysten tulojen osuus koko kansan tuloihin verrattuna kertoo tulojakautuman tasaisuudesta tai eriarvoisuudesta.
|