Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthan” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kansalaisuus suomalainen (”Ruotsi-Suomi”)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
muotoiluja
Rivi 9:
| kansallisuus = suomalainen (”[[Ruotsi-Suomi]]”)
| ammatti = [[Professori]]
| siviilisääty = Naimaton <ref>{{VerkkoviiteKansallisbiografia | Osoite id= https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2599 | Nimeke nimi= Porthan, Henrik Gabriel (1739–1804) | Tekijätekijä = Kari Tarkiainen|, Julkaisu =Kari | Julkaisupaikka = | Ajankohtaajankohta = 24.2.2000 (päivitetty 24.1.2012) | Julkaisija osa= Suomen Kansallisbiografiakeskus7 | Arkisto sivu=782–786 | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 26.11.2017}}</ref>
| puoliso =
| vanhemmat = Sigfrid Porthan, Christina Juslenia
| lapset =
| koulutus=[[Turun akatemia]]
| silmien_väri =
| hiusten_väri =
Rivi 61 ⟶ 62:
[[Väestölaskenta|Väestölaskennasta]] esimerkiksi innostuttiin kun ajateltiin, että valtakunnan mahti on suorassa suhteessa sen väestömäärään. Maan pitkän historian toteen näyttämiseksi taas alettiin kerättiin muinaismuistoja. Niihin laskettiin kaikki oman maan luonnonoloja, hallintoa, taloutta ja väestön kuvausta valaiseva aineisto. Mitä enemmän materiaalia löydettiin, sitä kunniakkaampana maa sai pitää muinaisuuttaan.
 
Laskenta ja tallennus tulivat myös [[historiankirjoitus|historiankirjoitukseen]]. [[Ruotsin historia]]a kirjoittanut Anders Botin korosti lähteiden määrää laadun takeena ja vannotti käyttämään vähintään kahta yhtäpitävää lähdettä. Hänen kollegansa Jonas Hallenberg taas vyörytti esiin mahdollisimman monia arkistolähteitä tallentamisfunktiossa. Porthanin piispainkronikan selityksissä yhdistyvät molemmat suuntaukset, joista hän on saanut myös maineensa lähdekriittisenä ja nykyajan historiankirjoituksen vaateet täyttävänä tutkijana. Porthan ei kuitenkaan ollut vapaa edeltäjiensä perinnöstä, vaan käytännössä hän johti tutkimustuloksensa todennäköisyyspäätelmin. Asiat joko tuntuivat todennäköisiltä tai ainakaan ne eivät olleet epätodennäköisiä. Näin kriittisyyttä jäi edustamaan lähinnä aiemmin sanotun dokumentointi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet: Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 1997 | Selite = Diss | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Isbn=951-717-947-2 | www=http://kirjatohtori.blogspot.fi/2007/06/suolatut-sakeet.html }}</ref>
 
==Katso myös==
Rivi 70 ⟶ 71:
==Lähteet==
[[Tiedosto:Henrik-Gabriel-Porthan-1935.jpg|thumb|140px|H. G. Porthan [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] avustus&shy;posti&shy;merkissä vuodelta 1935.]]
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä =Tommila, Päiviö | Nimike =Suomen historiankirjoitus: Tutkimuksen historia | Sivu = | Selite = | Julkaisija =WSOY | Julkaisupaikka =Porvoo | Vuosi =1989 | Isbn =951-0-15304-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet: Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen| Vuosi = 1997 | Selite = Diss | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Julkaisupaikka=Helsinki | Isbn=951-717-947-2 | www=http://kirjatohtori.blogspot.fi/2007/06/suolatut-sakeet.html }}
Rivi 82 ⟶ 84:
*[http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/henrik-gabriel-porthan Henrik Gabriel Porthan.] 375 humanistia 15.2.2015. Helsingin yliopisto.
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Porthan, Henrik Gabriel}}