Ero sivun ”Aulis Aarnio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Linkki ja toimimaton linkki →‎Aiheesta muualla
kh. +kirja
Rivi 2:
'''Aulis Arvi Aarnio''' (s. [[14. toukokuuta]] [[1937]] [[Kymi]])<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.) | Nimike = Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2009 | Sivut = 46–47 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2008 | Isbn =978-951-1-21965-1}}</ref> on [[suomi|suomalainen]] [[oikeustiede|oikeustieteilijä]] ja kirjailija. Hän on toiminut [[Helsingin yliopisto]]n [[siviilioikeus|siviilioikeuden]] [[professori]]na vuosina 1970–1996, [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]n Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajana vuosina 1991–2002 ja [[Suomen Akatemia]]n tutkijaprofessorina 1974–1982.
 
Vuosina 1983–1987 Aarnio toimi oikeus- ja yhteiskuntafilosofian maailmanjärjestön presidenttinä ja sen jälkeen vuodet 1988–1995 varapresidenttinä. Hän on [[Lundin yliopisto|Lundin]] ja [[Lapin yliopisto]]n [[kunniatohtori]]. [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen Tiedeakatemian]] jäsen vuodesta 1975,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.acadsci.fi/jasenet/varsinaiset_jasenet.htm | Nimeke = Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet| Ajankohta = 2.9.2014| Julkaisija =Suomalainen Tiedeakatemia | Viitattu = 29.6.2015 }}</ref> [[Venäjän tiedeakatemia]]n täysjäsen, [[Academia Europæa]]n jäsen vuodesta 1998,<ref name="Acad-Europaea"/> Lundin Tiedeseuran ulkomainen kutsujäsen.
 
Aarnio on kansainvälisesti tunnettu oikeusteoreetikko. Hän on ollut vierailevana professorina muun muassa [[Buenos Airesin yliopisto|Buenos Airesin]] (1984), [[Lundin yliopisto|Lundin]] (1989), [[Minnesotan yliopisto|Minnesotan]] (1992), [[Cornellin yliopisto|Cornellin]] (1993) ja [[Münsterin yliopisto|Münsterin]] (1998) yliopistoissa sekä luennoinut kaikkiaan yli 50 yliopistossa eri maanosissa. Hän on osallistunut perustajajäsenenä kansainvälisesti tunnetun oikeusvertailuryhmän (Bielefelder Kreis) toimintaan vuodesta 1983. Aarnio on [[Lapin yliopisto|Lapin korkeakoulun]] perustajia ja sen väliaikaisen hallituksen varapuheenjohtaja.
Rivi 12:
Vuonna 2000 Aarnio oli perustamassa [[Tampere Klubi]]a. Se oli kansainvälinen keskustelufoorumi, jossa pohdittiin demokratian tilaa ja tulevaisuutta. Klubi toimi vuosina 2002–2017, ja hän toimi pääsihteerinä koko sen toiminta-ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aamulehti.fi/ihmiset/jopa-nobel-voittaja-kehui-nain-syntyi-17-vuotta-sitten-tampere-klubi-nyt-toiminta-loppuu-24263419/ | Nimeke = Jopa Nobel-voittaja kehui: Näin syntyi 17 vuotta sitten Tampere Klubi – nyt toiminta loppuu | Tekijä = Mörttinen, Martti| Ajankohta = 8.2.2017| Julkaisija = Aamulehti| Viitattu = 22.2.2017 }}</ref>
 
Vuonna 2003 Aarnio kirjoitti kirjailija [[Jaakko Syrjä]]n elämästä ja kirjailijantyöstä teoksen ''Surullinen humoristi - keskusteluja Jaakko Syrjän kanssa''. Teos sisältää Syrjän henkilöhistoriaa ja hänen muistelmiaan erityisesti Pirkanmaalla vaikuttaneista kirjailijoista. Aarnio on myös kirjoittanut useita kotiseudun historiaa käsitteleviä näytelmiä, joita [[kangasala]]lainen [[Ramppi-teatteri]] on esittänyt. Helmikuussa 2009 ilmestyi Aarnion omaelämäkerta ''Vastahankaan''. Aarnion uusin kaunokirjallinen julkaisu on lokakuussavuonna 20132019 ilmestynyt ''Herra HimmelsrauminVäsynyt päiväkirjavaeltaja''.
 
Aulis Aarnio on myös aktiivinen yhteiskunnallinen osallistuja. Häneltä on julkaistu yli 300 lehtikirjoitusta ja kolumnia [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]], [[Aamulehti|Aamulehdessä]], [[Kansan lehti|Kansan lehdessä]], [[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]] ja [[Kanava (1974)|Kanavassa]].
Rivi 20:
== Perhe ==
 
Aarnion vanhemmat olivat räätäli Arvi Valdemar Aarnio ja Aune Helena Lehtinen. Aarnio on ollut kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso (1960–1981) oli terveydenhoitaja Marja-Liisa Vähänen (s. 1939) ja toinen (1983–2000) lehtori Aira Marjatta Liimatainen (aiemmin Kilpi, s. 1946). Ensimmäisestä liitosta on kaksi lasta.<ref name="kb">{{Kansallisbiografia|nimi = Aarnio, Aulis (1937 - 1937–)|tekijä = Pekka Timonen|ajankohta = 12.8.2015|viitattu = 23.12.2015}}</ref>
 
== Teoksia ==
Rivi 38:
* {{Kirjaviite | Tekijä = & Kangas, Urpo | Nimeke = Suomen jäämistöoikeus I: Perintöoikeus | Vuosi = 2016 | Selite = 6. uudistettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Alma Talent | Isbn = 978-952-14-2554-7 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = & Kangas, Urpo | Nimeke = Suomen jäämistöoikeus II: Testamenttioikeus | Vuosi = 2015 | Selite = 5. uudistettu painos | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Alma Talent | Isbn = 978-952-14-2551-6 }}
* {{Kirjaviite | Nimeke =Väsynyt vaeltaja | Vuosi =2019 | Julkaisija =Warelia | Isbn =978-952-5940-53-4 }}
 
== Lähteet ==
Rivi 50 ⟶ 51:
== Aiheesta muualla ==
* [[Jarkko Tontti]]: [https://jarkkotontti.net/esseet-ja-arvostelut/kankaan-ja-timosen-toim-kirjasta-juhlajulkaisu-aulis-aarnio-lakimies-81997/ Aulis Aaarnion juhlajulkaisusta Lakimies-lehdessä]
* {{Kirjaviite | Tekijä = Autio, Veli-Matti | Nimeke = Suomen professorit. Finlands professorer | Vuosi = 2000| Julkaisija = Professoriliitto | Isbn =951-95189-6-7}} ss.| 2-3.Sivut = 2–3 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Koski, Tapio | Otsikko = Kotiseutuihminen - maailmankansalainen: Aulis Aarnion haastattelu | Julkaisu = Niin & Näin | Ajankohta = 2008 | Numero = 2 | www = http://netn.fi/node/3724}} Laaja verkkoversio ja haastattelun äänite. Haastattelun ajankohta 23.4.2007.
* [http://www.kolumbus.fi/aulis.aarnio/fin/ Aulis Aarnion kotisivu]
 
 
{{Tynkä/Tieteilijä}}
 
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Tieteilijä}}
{{AAKKOSTUS:Aarnio, Aulis}}
 
[[Luokka:Suomalaiset historiallisten romaanien kirjoittajat]]
[[Luokka:Helsingin yliopiston professorit]]
Rivi 65 ⟶ 66:
[[Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat]]
[[Luokka:Suomalaiset oikeustieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]
[[Luokka:Vuonna 1937 syntyneet]]
[[Luokka:Elävät henkilöt]]
[[Luokka:Suomalaiset professorit]]