Ero sivun ”Röntgentutkimus” versioiden välillä

447 merkkiä poistettu ,  1 kuukausi sitten
korjattu julkaisutietoja ym.
p (Typo fixing, typos fixed: korkeaenergi → korkeaenergiai using AWB)
(korjattu julkaisutietoja ym.)
[[KuvaTiedosto:Milky Way Galaxy center Chandra.jpg|thumb|300px|[[Chandra-avaruusteleskooppi|Chandra]]-avaruusteleskoopin röntgenkuva Linnunradan keskuksesta.]]
'''Röntgentutkimus''' tarkoittaa säteilyn käyttöä esineiden ja elävien eliöiden kuvantamiseksi sekä ilmiöiden ja aineiden mittaamiseksi. Menetelmä perustuu [[röntgensäteily]]n [[absorptio (sähkömagneettinen säteily)|absorbtioon]] tai sähkömagneettisen säteilyn emitoitumiseen röntgensäteilyn vaikutuksesta. Joitain röntgentutkimuksia tehdään mittaamalla suoraan kohteen lähettämää röntgensäteilyä. Joskus myös gammasäteilyllä kuvattuja radiografisia tutkimuksia nimitetään röntgentutkimuksiksi, vaikka fysikaalisesti kyseessä ei ole sama asia. Röntgenkuva on perinteisesti kohteen vaimentaman säteilyn muodostama varjokuva.<ref name="rdiag">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Tapiovaara, Olavi Pukkila, Asko Miettinen | Nimeke =Röntgensäteily diagnostiikassa Teoksessa: | Vuosi = 2004 | Luku = 1 | Sivu = 13–40 | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Karisto Oy:n kirjapaino Säteilyturvakeskus| Viitattu = 17.1.2011 | Kieliwww = Suomihttps://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja3_1.pdf/a825da96-784a-4868-80a7-3a3d33549257 Isbn = 951-712-498-8 (painettu), 951-712-505-4 (pdf) }}</ref><ref name="skaala">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_utilization-of-x-rays,28 | Nimeke = Utilization of X-rays | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Röntgendiffraktiossa kuvan muodostaa tutkittavan kohteen sirontakuvio ja röntgenflueresenssispektrokopiassa tutkitaan kohteen emitoitoivaa sähkömagneettista spektriä, kun kohdetta sädetetään röntgensäteillä. Avaruustutkimuksessa kuvataan suoraan avaruuden lähettämää röntgensäteilyä, ilman kuvaajan omaa röntgenlähdettä.
 
Röntgentutkimuksen aloitti [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] keksiessään röntgensäteilyn. Röntgensäteet saivat poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tieteilijöiden kuin maallikoiden keskuudessa. Uudesta säteilystä kehitettiin nopeasti lääketieteellisiä sovelluksia.<ref name="Kragh, H. s 50">Kragh, H. s 50.</ref> Myös röntgendiffraktio keksittiin pian röntgensäteiden löytymisen jälkeen.
 
Röntgentutkimus jaotellaan säteilyturvallisuuskeskuksessa lääketieteelliseen kuvantamiseen ja teolliseen radiografiaan.<ref name="jako">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/fi_FI/kayttokohteita/ | Nimeke = Säteilyn käyttökohteita | Tekijä = STUK | Ajankohta = 27.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 31.5.2011}}</ref> Lääketieteellisiä tutkimuksia arvioidaan tehtävän maailmassa noin 5 miljardia tutkimusta vuodessa.<ref name="stat">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20933639 | Nimeke = Radiation-reduction strategies in cardiac computed tomographic angiography | Tekijä = Roobottom C, Mitchell G & Morgan-Hughes G | Ajankohta = 2010 | Julkaisija = Clinical Radiology | Viitattu = 5.6.2011}}</ref>
 
== Toiminta ==
Röntgentutkimus perustuu lääketieteessä [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] kykyyn läpäistä eri tavalla raskaita ja kevyitä [[atomi|atomeita]]. [[Lääketiede|Lääketieteellisessä]] kuvauksessa [[rasvakudos]] ja ilmapitoinen [[keuhkokudos]] läpäisevät säteitä hyvin, ja ne näyttävät röntgenkuvissa tummilta, kun taas esimerkiksi [[luukudos]] absorboi (imee) paljon sähkömagneettista säteilyä eikä laske niitä läpi, jolloin luut näyttävät röntgenkuvissa vaaleilta.<ref name="lääkkir">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=r%C3%B6ntgenkuvaus | Nimeke = Termit: radiografia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tohtori.fi | Viitattu = 12.6.2011}}</ref><ref name="rdiag" />
 
Röntgentutkimus perustuu lääketieteessä [[sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettisen säteilyn]] kykyyn läpäistä eri tavalla raskaita ja kevyitä [[atomi|atomeita]]. [[Lääketiede|Lääketieteellisessä]] kuvauksessa [[rasvakudos]] ja ilmapitoinen [[keuhkokudos]] läpäisevät säteitä hyvin, ja ne näyttävät röntgenkuvissa tummilta, kun taas esimerkiksi [[luukudos]] absorboi (imee) paljon sähkömagneettista säteilyä eikä laske niitä läpi, jolloin luut näyttävät röntgenkuvissa vaaleilta.<ref name="lääkkir">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=r%C3%B6ntgenkuvaus | Nimeke = Termit: radiografia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Tohtori.fi | Viitattu = 12.6.2011}}</ref><ref name="rdiag" />
 
== Historiaa ==
=== Varhaishistoria ===
[[KuvaTiedosto:Crookes tube xray experiment.jpg|thumb|right|230px|Varhainen Crooken röntgenkuvausmenetelmä 1800-luvun lopulta.]]
Röntgentutkimuksen periaatteen keksi [[saksa]]lainen [[Wilhelm Röntgen]] vuonna 1895. Hän tajusi, että löytämillään säteillä pystyi valottamaan [[filmi]]n. Hän sai löydöstään maailman ensimmäisen [[Nobelin fysiikanpalkinto|Nobelin fysiikanpalkinnon]] vuonna 1901, mutta suhtautui löytämäänsä säteilyyn vaatimattomasti. Röntgenin löytö aiheutti pienen vallankumouksen fysiikan alalla, ja useat tieteilijät aloittivat sen tutkimisen. Löytö sai poikkeuksellisen innokkaan vastaanoton niin tieteilijöiden kuin maallikoiden keskuudessa.<ref name="Kragh, H. s 50"/>
 
Röntgenin keksintö omaksuttiin hämmästyttävän nopeasti lääketieteeseen. Menetelmää käytettiin ensimmäisen kerran [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vain alle kuukausi sen jälkeen, kun Röntgen oli julkaissut säteilystä kertovan artikkelin. Eddie McCarthy sai kunnian olla ensimmäinen potilas, jolla röntgensäteitä käytettiin diagnostiseen tarkoitukseen. McCarthy oli murtanut ranteensa luisteluonnettomuudessa järven jäällä.<ref name = PKS>{{cite journal |last = Spiegel |first = Peter K |title = The first clinical X-ray made in America—100 years
|journal = American Journal of Roentgenology |volume = 164 |issue = 1 |pages = 241–243 |publisher = American Roentgen Ray Society |location = Leesburg, VA |year = 1995 | viitattu:4.6.2011 |url = http://www.ajronline.org/doi/pdf/10.2214/ajr.164.1.7998549 |issn = 1546-3141}}</ref>
 
Keksijä [[Thomas Edison]] kiinnostui myös röntgensäteilystä luettuaan Yhdysvalloissa Wilhelm Röntgenin artikkelin. Thomas Edison keksi, että [[scheeliitti]] fluerisoi röntgensäteilyä paljon kirkkaammin kuin Röntgenin käyttämä [[platinasyanidi]] Pt(CN)<sub>4</sub><sup>2-</sup>. Havaintonsa pohjalta Edison rakensi maailman ensimmäisen kaupallisen [[läpivalaisu]]laitteen, joka kuitenkin altisti katselijan silmät suoralle säteilylle. Edison menetti melkein näkönsä työskennellessään ahkerasti läpivalaisun kanssa. Lisäksi hänen apulaisensa Clarence Dally sairastui säteilysairauteen ja myöhemmin syöpään oltuaan paljon koekaniinina Edisonin läpivalaisuprojektissa. Kauhistunut Edison lopetti työnsä röntgensäteilyn kanssa näiden henkilökohtaisten menetyksien takia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Edison fears the hidden perils of the x-rays.| Julkaisu = New York World | Ajankohta = 3.8.1903 | Vuosikerta = 1 | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Durham | Julkaisija = Duke University Rare Book | Selite = | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Vuonna 1912 Walter Friedrich ja Paul Knipping toteuttivat yhteistyönä ensimmäisen [[röntgendiffraktio]]tutkimuksen. Röntgendiffraktiokuvauksia alettiin nopeasti käyttää apuvälineenä kemian, geologian, metallurgian ja biologian tutkimisessa. Röntgendiffraktio perustui [[Max von Laue]]n oivallukseen, että röntgensäteilyn hilavakio on [[Kiteinen aine|kiteen]] ionien atomitason etäisyyksien suuruusluokkaa ja täten röntgensäteet diffraktoituvat kiteistä.<ref name="Kragh, H. s 49">Kragh, H. s 49.</ref>
 
=== Moderni röntgentutkimus ===
Röntgenkuvauksen kehittyessä ensimmäisen maailmansodan jälkeen alalle alkoi kehittyä jo aiemmin kehitetyn läpivalaisun lisäksi muita erikoistuvia tekniikoita, kuten [[varjoaine]]kuvaukset [[barium]]- tai [[jodi]]varjoaineen kanssa. Ensimmäisiä leikekuvauksia ja myöhemmin kolmiulotteisia kuvauksia tarjosi tomografiatekniikat. [[Tietokonekerroskuvaus]]ten avulla päästään nykyisin lähes patologisen näytteen tarkkuuteen joissain keuhkojen sairauksissa. Ruotsalaisen [[radiologi]]n, [[Sven Ivar Seldinger]]in vuonna 1953 kuvaama katetriröntgenkuvaus erikoistui nykyiseksi [[angiografia|verisuonten varjoainekuvaukse]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2549003/pdf/bmj00583-0008.pdf | Nimeke = 100 years of X rays | Tekijä = Daniel Nolan| Ajankohta = 11.3.1995 | Julkaisija = British Medical Journal | Viitattu = 5.6.2011}}</ref>
 
1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa suurimmat muutokset lääketieteellisessä röntgentutkimuksessa ovat tapahtuneet ilmaisintekniikassa ja digitaalisen radiografian tietokoneiden ohjelmistoissa. Parannukset ovat mahdollistaneet entistä nopeammat kuvaukset, pienemmät potilasannokset ja paremman kuvanlaadun. Nykyisin on suurimmaksi osaksi siirrytty röntgenfilmien käytöstä digitaaliseen kuvantamiseen. Ensimmäinen filmitön järjestelmä oli kuvalevyjärjestelmä CR-kaseteille (Computed radiography). Järjestelmässä kuva muodostuu filmin sijaan uudelleenkäytettävälle kuvauslevylle, joka luetaan CR-luentakoneella optisesti. Tuorein menetelmä röntgenkuvauksessa on suoradigitaalinen järjestelmä (Direct radiography, DR). DR-järjestelmissä kuvalevyilmaisin siirtää kuvan suoraan tietokoneelle ihmissilmän katseltavaksi.<ref name =CR>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ndt.net/article/wcndt2004/pdf/radiography/367_deprins.pdf | Nimeke = Computed radiography in NDT applications | Tekijä = Deprins E. | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = e-Journal of NDT | Ajankohta = 2004 | Julkaisupaikka = Belgia | Julkaisija = GE Inspection Tecnologies | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name =DR>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ndt.net/article/mendt2005/pdf/08.pdf | Nimeke = Digital applications of radiography | Tekijä = Ramesh, J. | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = e-Journal of NDT | Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = Qatar | Julkaisija = Qatargas Operation Company | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Röntgentutkimuksien jako ==
 
=== Säteilyn käyttö lääketieteessä ===
[[KuvaTiedosto:02-01-Infiltrat pa.png|thumb|right|200px|Thorax- eli keuhkokuva]]
{{Pääartikkeli|[[Lääketieteellinen röntgenkuvaus]]}}
==== Terveydenhuolto ====
 
Suomessa tehdään vuosittain noin 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta ja lisäksi noin 1,3 miljoonaa tavanomaista hammaskuvausta ja lähes 200&nbsp;000 hampaiden panoraamakuvausta. Maailmassa tehdään yhteensä arvioiden mukaan ainakin 5 miljardia röntgentutkimusta vuodessa. Molemmissa luvuissa on otettu huomioon kaikki [[radiologia|säteilytutkimukset]], ei pelkästään perinteiset röntgenkuvaukset. Eniten tehdään keuhkojen ja luuston röntgentutkimuksia. Hammaskuvia otetaan myös paljon, mutta annos potilasta kohden on pieni. Eniten säteilyä saadaan muista tutkimuksista kuin perinteisistä röntgenkuvauksista. [[Angiografia]]tutkimuksista ja erilaisista hoitotoimenpiteistä, kuten tukkeutuneen verisuonen avauksesta voi koitua suuri annos potilaalle. Niistä aiheutuva annos voi olla jopa satoja millisievertejä tutkimusta kohti. Myös [[tietokonetomografia]]tutkimuksissa annos voi olla suuri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/index/ | Nimeke = Röntgentutkimukset | Tekijä = STUK | Ajankohta = 8.9.2010 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 17.1.2011}}</ref><ref name="stat" />
 
Röntgensäteilyn käyttö lääketieteellisessä diagnostiikassa perustuu röntgensäteilyn kykyyn läpäistä kehon kudoksia, mutta myös siihen, että säteily vaimenee kudoksissa niiden alkuainekoostumuksesta ja tiheydestä riippuvalla tavalla. Röntgenkuvauksen kaksiulotteisuuden takia kuvattavasta kohteesta tulisi ottaa ainakin kaksi kuvaa eri suunnilta, jos se on kuvauksesta riippuen mahdollista. Esimerkiksi luut saattavat näyttää täysin vahingoittumattomilta toiselta suunnalta ja toiselta suunnalta kuvattaessa paljastuu sitten murtuma tai virheasento. Yleensä kuvataan etu- tai takakuva ja sitten sivukuva.<ref name="rdiag" /><ref name="wanha">{{Lehtiviite | Tekijä = Hälmstöm, A. J . | Otsikko = Röntgenkoneen merkityksestä lääketietee palveluksessa | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 1909 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 138 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Selite = | Tunniste = | www = http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1909_5_134-149.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =1.7.2011}}</ref> Joskus kuvataan myös viisto- tai erikoisprojektioita. [[Mammografia]]ssa otetaan usein ylä-ala suunnan kuvan lisäksi sivukuvan sijasta ensisijaisesti viistoprojektio<ref>Möller E & Reif E. s. 288</ref>, kuten myös jalkaterän<ref>Möller E & Reif E s. 208</ref> ja kämmenen luiden kuvauksissa<ref>Möller E & Reif E. s. 134</ref>. Yleisiä erikoisprojektioita ovat ranteen [[ranneluu|veneluun]] kuvaukset<ref>Möller E & Reif E. s. 144–148</ref> ja lannerangan taivutuskuvat<ref>Möller E & Reif E. s. 62</ref>.
 
Lääketieteelliseen röntgenlaitteistoon kuuluu röntgengeneraattorin ja -putken lisäksi telineet, joiden avulla röntgenputki ja kuvareseptori pidetään paikallaan ja potilas saadaan aseteltua tutkimusta varten. Laitteiston telineet voivat olla erilliset tai ne voivat muodostaa kiinteän kokonaisuuden.<ref name="rdiag" /> [[Mammografia]]tutkimuksissa kuvattava kohde eli rintarauhanen litistetään kuvausta varten kahden levyn väliin. Kuvan tarkkuus ja kontrasti paranevat, kun teline litistää rinnan on ohueksi ja tasaisemmaksi lähemmäksi ilmaisintekniikkaa tai filmiä.<ref name="mamm">{{Verkkoviite | Tekijä =Marko Lamminen | Nimeke =Mammografia | Osoite =http://www.sry.fi/index.php?81 | Ajankohta =4.11.1999 | Julkaisija =Suomen Radiologiyhdistys | Viitattu = 25.9.2011 | Kieli = }}</ref> [[gammakuvaus|Isotooppikuvantamisessa]] ei tuoteta säteilyä potilaan ulkopuolelta tavallisesta röntgenkuvauksesta poiketen, vaan potilaaseen viedään radioaktiivisia [[isotooppi|isotooppeja]], joita kuvataan gammakameralla. Kuvauksesta riippuen [[radiolääke]] annetaan joko suonensisäisesti, hengitysteitse tai suun kautta nautittuna.<ref name=isotop>{{Verkkoviite | Osoite = http://interactive.snm.org/docs/whatisnucmed.pdf | Nimeke = What is Nucreal Medicine? | Tekijä = SNM | Ajankohta = | Julkaisija = SNM | Viitattu = 31.5.2011}}</ref>
 
[[Image:Clinac.jpg|left|thumb|200px|Lineaarikiihdytin, jonka sivuilla on integroitu röntgenkuvausjärjestelmä.]]
Röntgenkuvauksia käytetään lääketieteessä myös [[sädehoito|sädehoidon]] apuvälineenä paikanvarmennukseen. Sädehoidossa ei käytetä nykyisin röntgenhoitoja, vaan [[lineaarikiihdytin|lineaarikiihdyttimillä]] tuotettua korkeaenergiaisempaa säteilyä. Sädehoidossa potilaalle annetaan erittäin suuri sädeannos, joskus jopa 80 [[Gray|Gy]] pitkänä, joskus usean viikon ajanjaksona. Sädehoitoa annetaan vielä yleensä usealta eri suunnalta jokaisella hoitokerralla, joten sädetettävän kohteen paikan varmennus on tärkeää. Hoitokenttiä voidaan varmentaa kuvaamalla potilasta joko hoidonaikaisilla säteillä (Electronical portal imagin, EPI) tai röntgensäteillä (On-board imaging, OBI). EPI kuvaukset eivät ole röntgenkuvausta ja ne ovat laadultaan heikompia, koska niissä säteily on erittäin läpitunkevaa megavoltti-luokkaa (MV). OBI-kuvaukset tehdään lineaarikiihdyttimeen integroidulla röntgenkuvauslaitteella. Hoitokohteen varmennuskuvauksia vertaillaan annossuunnittelukuvauksiin luisien rakenteiden tai röntgenpositiivisien markkereden avulla. Esimerkiksi eturauhasen syövässä hoitokohde voidaan varmentaa eturauhaseen invasiivisesti laitettuihin kultajyviin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kahiluoto, A. | Otsikko = Kuvantaminen sädehoidossa. Teoksessa P. Wood (toim.) | Julkaisu = Helsinki: Suomen röntgenhoitajaliitto Ry | Ajankohta = 2007 | Sivut = 39}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.varian.com/us/oncology/radiation_oncology/trilogy/on-board_imager.html#.UZnrnqIvU2g | nimeke = On-Board Imager (OBI) – confidence in tumor targeting | tekijäjulkaisu = VarianTreatment medicalDelivery systemsTechnology | julkaisuAjankohta = Treatment Delivery Technology1999–2013 | julkaisija = © 1999–2013 Varian Medical Systems, Inc. | viitattu = 20.5.2013 | kieli ={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/24669/Rautio_Jussi.pdf?sequence=1 | Nimeke = Kultajyväkohdennuksien osuvuus eturauhasen syövän sädehoidossa | Tekijä = Rautio, J. | Tiedostomuoto = PDF |Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Verkkokirjasto Theseus | Viitattu = 20.5.2013}}</ref>
 
====Haittavaikutukset====
Säteilyn haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa säderasituksen kasvaessa. Potilaan ikä vaikuttaa myös riskiin. Alle 35-vuotiailla on suurempi elinikäinen riski sairastua syöpään röntgentutkimuksesta saamastaan säteilystä. Käytännössä kuitenkin todennäköisyys sairastua syöpäsairauksiin röntgenkuvantamisen takia on pieni. Vuosittain ihminen saa keskimäärin 1,7 millisievertin efektiivisen annoksen säteilyä, josta suurin osa on luonnon omaa taustasäteilyä. Määrä havaittavaan todennäköisyyteen syöpään sairastumiseen on noin 100 mSv.<ref name="SM">{{Lehtiviite | Otsikko = Säteilytutkimuksen muistikortti | Julkaisu = Ppshp | Ajankohta = 2011 | Numero = 2 | Sivut = 1–2 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä | Viitattu = 20.6.2011 |}}</ref><ref name="annoks">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/rontgen/fi_FI/annoksia/ | Nimeke = Röntgentutkimuksien säteilyannokset | Tekijä = STUK | Julkaisu = Säteilyn käyttö terveydenhuollossa | Ajankohta = 8.10.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 20.6.2011}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.radiologyinfo.org/en/safety/index.cfm?pg=sfty_xray | Nimeke = Radiation Exposure in X-ray and CT Examinations | Julkaisija = radiologyinfo.org | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/R/Radiation.html | Nimeke = Radiation | Ajankohta = 28. toukokuuta 2011 | Julkaisija = rcn.com | Viitattu = 20.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==== Eläinröntgenkuvaus ====
[[KuvaTiedosto:Artificial hip in dog.JPG|thumb|right|200px|Koiran vasemmassa (röntgenkuvassa oikealla puolella) lonkkaluussa on [[Proteesi|lonkkaproteesi]]. ]]
Röntgentutkimus on eläinlääketieteen diagnostiikan yleisemmin käytettyjä menetelmiä. Röntgentutkimus on halpa tapa saada eläimestä diagnostista informaatiota ja lisäksi menetelmä ei vaadi leikkausta tai muuta kajoamista eläimen sisälle. Vaikka röntgentutkimus on kivuton, eläin täytyy silti usein rauhoittaa tai nukuttaa kuvauksen onnistumiseksi. Eläinlääketieteessä tehdään maailmanlaajuisesti ihmisten terveydenhuoltoon verrattuna paljon turhia tutkimuksia, joista ei ole mahdollista saada diagnollisesti hyödyllistä tietoa.<ref name=vet>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.merckvetmanual.com/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/150301.htm | Nimeke = Radiography | TekijäJulkaisu = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Merck Sharp & Dohme Corp., a subsidiary of Merck & Co., Inc. | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=vetmone>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.animalinsides.com/learn/general-imaging/266-evidence.html| Nimeke = Stop wasting money on imaging diagnostics | TekijäJulkaisu = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Animal Insides, Inc | Viitattu = 30.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Suomessa tehdään vuosittain yli 100&nbsp;000 eläinröntgentutkimusta. Röntgenkuvan onnistumisen kannalta on tärkeää, että eläin pidetään tutkimuksen aikana liikkumattomana. Kiinnipitäjinä toimivat yleensä henkilökunta tai eläimen saattajat. Uusintakuvauksien tarvetta voidaan vähentää rauhoittamalla eläin tutkimuksen ajaksi. Vaikeiden tutkimusolosuhteiden takia säteilyturvallisuus ei aina toteudu eläinröntgenissä. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilökunnan, kiinnipitäjien ja muiden henkilöiden säteilyturvallisuudesta ja käyttää säteilysuojaimia.<ref name=eläin>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/elainrontgentutkimukset/fi_FI/elainrontgentutkimukset/ | Nimeke = Eläinröntgentutkimukset | Tekijä = STUK | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 27.2.2011}}</ref>
[[Kuva:Artificial hip in dog.JPG|thumb|right|200px|Koiran vasemmassa (röntgenkuvassa oikealla puolella) lonkkaluussa on [[Proteesi|lonkkaproteesi]]. ]]
Röntgentutkimus on eläinlääketieteen diagnostiikan yleisemmin käytettyjä menetelmiä. Röntgentutkimus on halpa tapa saada eläimestä diagnostista informaatiota ja lisäksi menetelmä ei vaadi leikkausta tai muuta kajoamista eläimen sisälle. Vaikka röntgentutkimus on kivuton, eläin täytyy silti usein rauhoittaa tai nukuttaa kuvauksen onnistumiseksi. Eläinlääketieteessä tehdään maailmanlaajuisesti ihmisten terveydenhuoltoon verrattuna paljon turhia tutkimuksia, joista ei ole mahdollista saada diagnollisesti hyödyllistä tietoa.<ref name=vet>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.merckvetmanual.com/mvm/index.jsp?cfile=htm/bc/150301.htm | Nimeke = Radiography | Tekijä = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Merck Sharp & Dohme Corp., a subsidiary of Merck & Co., Inc. | Viitattu = 17.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name=vetmone>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.animalinsides.com/learn/general-imaging/266-evidence.html| Nimeke = Stop wasting money on imaging diagnostics | Tekijä = The Merck Veterinary Manual | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = Animal Insides, Inc | Viitattu = 30.6.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Suomessa tehdään vuosittain yli 100&nbsp;000 eläinröntgentutkimusta. Röntgenkuvan onnistumisen kannalta on tärkeää, että eläin pidetään tutkimuksen aikana liikkumattomana. Kiinnipitäjinä toimivat yleensä henkilökunta tai eläimen saattajat. Uusintakuvauksien tarvetta voidaan vähentää rauhoittamalla eläin tutkimuksen ajaksi. Vaikeiden tutkimusolosuhteiden takia säteilyturvallisuus ei aina toteudu eläinröntgenissä. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota henkilökunnan, kiinnipitäjien ja muiden henkilöiden säteilyturvallisuudesta ja käyttää säteilysuojaimia.<ref name=eläin>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/elainrontgentutkimukset/fi_FI/elainrontgentutkimukset/ | Nimeke = Eläinröntgentutkimukset | Tekijä = STUK | Ajankohta = 7.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 27.2.2011}}</ref>
 
=== Sovellukset lääketieteen ulkopuolella ===
[[KuvaTiedosto:GemX2.png|thumb|left|200px|Teollisuudessa [[NDT|rikkomattomaan aineenkoetukseen]] käytettävä [[röntgenputki|röntgenlaite]].]]
 
[[Kuva:GemX2.png|thumb|left|200px|Teollisuudessa [[NDT|rikkomattomaan aineenkoetukseen]] käytettävä [[röntgenputki|röntgenlaite]].]]
 
==== Säteilyn käyttö teollisuudessa ja turvallisuusalalla ====
[[Teollisuus|Teollisuudessa]] säteilyä hyödynnetään esimerkiksi materiaalien laadunvalvonnassa, [[säiliö]]iden pinnankorkeuden mittauksessa, [[paperi]]n paksuuden ja koostumuksen seurannassa. Teollisuusprosessien seurantaan käytettävät laitteet koostuvat [[Radioaktiivisuus|radioaktiivista]] ainetta sisältävästä säteilylähteestä ja säteilyä mittaavasta ilmaisimesta.<ref name="teollisr">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/fi_FI/teollisuus/ | Nimeke = Säteilyn käyttö teollisuudessa | Tekijä = STUK | Ajankohta = 27.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
[[Teollisuus|Teollisuudessa]] säteilyä hyödynnetään esimerkiksi materiaalien laadunvalvonnassa, [[säiliö]]iden pinnankorkeuden mittauksessa, [[paperi]]n paksuuden ja koostumuksen seurannassa. Teollisuusprosessien seurantaan käytettävät laitteet koostuvat [[Radioaktiivisuus|radioaktiivista]] ainetta sisältävästä säteilylähteestä ja säteilyä mittaavasta ilmaisimesta.<ref name="teollisr">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/fi_FI/teollisuus/ | Nimeke = Säteilyn käyttö teollisuudessa | Tekijä = STUK | Ajankohta = 27.4.2009 | Julkaisija = STUK | Viitattu = 17.1.2011 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
Teollisuusradiografia on ainetta rikkomaton testausmenetelmä, jolla tarkastetaan muun muassa metallirakenteiden ja [[hitsaus]]saumojen virheettömyyttä. Periaate on sama kuin lääketieteellisessä kuvauksessa: Säteily läpäisee tutkittavan kappaleen ja valottaa sen taakse asetetun röntgenfilmin tai ilmaisimen. Radiografialaitteissa käytetään säteilyn synnyttämiseen joko suuritehoista [[röntgenputki|röntgenlaitetta]] tai paksuimmille materiaaleille [[gammasäteily|gammalähdettä]] tai [[lineaarikiihdytin]]tä.<ref name="teollisr" />
 
Kaivosteollisuudessa käytetään paljon röntgenfluoresenssispektroskopiaksi nimettyä kuvantamistekniikkaa. Menetelmässä tutkitaan röntgensäteilyn avulla aineen lähettämää karakteristista säteilyä. Karakteristisen säteilyn avullaan näytteen atomit voidaan tunnistaa. Menetelmän etuna on, että sen avulla pystytään tutkimaan suhteellisen suuria näytteitä.<ref name="xrf">{{Verkkoviite | Osoite = http://serc.carleton.edu/research_education/geochemsheets/techniques/XRF.html | Nimeke = X-Ray Fluorescence (XRF) | Tekijä = Karl Wirth, Andy Barth | Julkaisu = Geochemical Instrumentation and Analysis | | Julkaisija = Integrating Research and Education | Viitattu = 21.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="suomixrf">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sgs.fi/fi-FI/Mining/Analytical-Services/Geochemistry/X-Ray-Fluorescence.aspx | Nimeke = RÖNTGENSÄDEFLUORESENSSIANALYSOINTI | Tekijä = SGSRöntgensädefluoresenssianalysointi | Julkaisu = Analyysipalvelut | Julkaisija =SGS Suomi | Viitattu = 21.5.2013}}</ref>
 
Säteilytyöntekijöistä huonoimmanhuonoin turvallisuuskulttuurinturvallisuuskulttuuri vaikuttaisi omaavanolevan säteilyn käyttäjätkäyttäjillä teollisuusradiografiassa. Syyksi on esitetty säteilyn käytön suhteellisesti pienempäävähäisempää valvontaa säteilynverrattaessa käytölle, jos verrataan valvontaavalvontaan ydinvoimalassa tai sairaalassa työskenteleviin säteilytyöntekijöihin. Myös usein teollisuudessa käytettävien gammalähteiden käyttöä on osaltaan epäilty turvallisuuskulttuurin heikentäjäksi teollisuusradiografiassa.<ref name="teoltutkim">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-pub.iaea.org/MTCD/publications/PDF/P066_scr.pdf | Nimeke = Safety report series n. 13 | Tekijä = Bijun H-. Ymym. | Ajankohta = 1996 | Julkaisija = Radiation protection and safety in industrial radiography | Viitattu = 5.6.2011 | Kieli = Suomi}}</ref>
 
Tulli käyttää läpivalaisulaitteita tavaraliikenteen tarkistamiseksitarkistamiseen ajoneuvoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.poliisi.fi/poliisi/poliisilehti/periodic.nsf/vwarchivedlist/6EF3E6A3546F7A77C22574D500444924 | Nimeke = Tullin läpivalaisu paljastaa pieniäkin piiloja | Tekijä = Aija Tiainen | Ajankohta = 3/2008 | Julkaisija = Poliisihallinnon tiedotuslehti | Viitattu = 20.5.2013}}</ref> Lentokentille on suunniteltu omia röntgentutkimuslaitteistoja matkatavaroiden tarkistamiseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smithsdetection.com/HI-SCAN_6040aTiX.php | Nimeke = HI-SCAN 6040aTiX | Tekijä = Smiths Detection organisation | Julkaisu = X-ray inspection | Julkaisija = Smiths Detection organisation | Viitattu = 20.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==== Röntgentutkimus luonnontieteissä ja humanistisissa tieteissä ====
 
Röntgenkuvauksilla tutkitaan esimerkiksi taidemaalareiden maalaustekniikoita ja taideteoksien aitoutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Da+Vincin+maalaustapaa+yritet%C3%A4%C3%A4n+selvitt%C3%A4%C3%A4+r%C3%B6ntgens%C3%A4teill%C3%A4/1135258620853 | Nimeke = Da Vincin maalaustapaa yritetään selvittää röntgensäteillä | Ajankohta = 16.7.2010 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 20.5.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artexpertswebsite.com/scientific-tests/x-ray-examination.php | Nimeke = X-ray examination | Julkaisija = Art Experts, Inc | Viitattu = 20.5.2013}}</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Röntgenkristallografia]]}}
Kiteiden koostumusta ja kolmiulotteista rakennetta voidaan tutkia [[röntgendiffraktio]]kuvauksilla, jota kutsutaan röntgenkristallografiaksi. Röntgendiffraktiokuvauksissa röntgenputkesta säteytetään tutkittavaa näytettä ja ilmaisin rekisteröi tutkittavasta aineesta röntgensäteilyn sirontakuvion. Sirontakuviosta voidaan päätellä tutkittavan näytteen alkuaineet ja molekyylirakenne. Menetelmä on hyödyllinen kemian ja biologian tutkimuksessa.<ref name="xrd">{{Verkkoviite | Osoite = http://serc.carleton.edu/research_education/geochemsheets/techniques/XRD.html | Nimeke = X-ray Powder Diffraction (XRD) | Tekijä = Barbara Dutrow, Christine Clark | Julkaisu = Geochemical Instrumentation and Analysis | Julkaisija = Integrating Research and Education | Viitattu = 21.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Kragh, H. s 49"/>
 
== Röntgenkuvauslaitteisto ==
Natiivi- eli tavallisen varjoaineettoman projektioröntgenkuvauksen laitteisto koostuu säteilyn lähteen laitteistosta ja röntgenfilmistä tai ilmaisimesta. Röntgenfilmin kehitystä varten tarvitaan lisäksi [[pimiö]] ja digitaalisessa kuvantamisessa tarvitaan digitaalinen kuvankehitys- ja tarkastelulaitteisto. Säteilyn lähteenä röntgentutkimuksissa on tavallisesti röntgenputki. Teollisuudessa lineaarikiihdyttimellä tai gammalähteellä tehtyjä tutkimuksia kutsutaan joskus virheellisesti röntgentutkimuksiksi. Röntgenfluoresenssispektroskopiassa röntgenlaitteiston asettelu poikkeaa tavallisesta röntgenkuvauksesta.<ref name="xrf" /><ref name="what">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.news-medical.net/health/What-is-Radiology.aspx | Nimeke = What is Radiology? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = News Medical | Viitattu = 5.6.2011}}</ref><ref name="teollisr" /><ref name="skaala" />
 
Natiivi- eli tavallisen varjoaineettoman projektioröntgenkuvauksen laitteisto koostuu säteilyn lähteen laitteistosta ja röntgenfilmistä tai ilmaisimesta. Röntgenfilmin kehitystä varten tarvitaan lisäksi [[pimiö]] ja digitaalisessa kuvantamisessa tarvitaan digitaalinen kuvankehitys- ja tarkastelulaitteisto. Säteilyn lähteenä röntgentutkimuksissa on tavallisesti röntgenputki. Teollisuudessa lineaarikiihdyttimellä tai gammalähteellä tehtyjä tutkimuksia kutsutaan joskus virheellisesti röntgentutkimuksiksi. Röntgenfluoresenssispektroskopiassa röntgenlaitteiston asettelu poikkeaa tavallisesta röntgenkuvauksesta.<ref name="xrf" /><ref name="what">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.news-medical.net/health/What-is-Radiology.aspx | Nimeke = What is Radiology? | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = News Medical | Viitattu = 5.6.2011}}</ref><ref name="teollisr" /><ref name="skaala" />
 
=== Säteilyn tuottaminen===
[[KuvaTiedosto:Roentgen-Roehre.svg|thumb|right|230px|Sivuikkunallisen [[röntgenputki|röntgenputken]] rakenne. (K) Katodi, (A) Anodi, (C) Jäähdytysjärjestelmä (X) röntgensäteilyä]]
 
Sivuikkunalliset röntgenputket (side window tube) ovat nykyisin kaikkein yleisempiä röntgenputkia lääketieteellisissä röntgentutkimuksissa. Sivuikkunallisen röntgenputken rakenne koostuu hehkulangasta, josta elektroneja sinkoutuu röntgenputkessa vallitsevassa tyhjiössä anodilautaselle. Putkessa syntyvä röntgensäteily muodostuu suurimmaksi osaksi elektronien jarrutussäteilynä ja anodilautasen materiaalin karakterisena röntgensäteilynä (Characteristic radiation). Anodilautanen on sivuikkunallisessa röntgenputkessa vinossa. Röntgensäteily poistuu anodilautasen kulman ansiosta suurimmaksi osaksi juuri putken kyljessä olevasta ikkunasta.<ref name="putket">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/files/podzial_lamp_rentgenowskich_3%284%29en.pdf | Nimeke = Classification of X-ray tubes | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="emissio">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xraylamp.webd.pl/?en_x-ray-radiation-emission-sources,29 | Nimeke = X-ray radiation emission sources | Tekijä = Grzegorz Jezierski | Julkaisu = Collection of X-ray lamps | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Grzegorz Jezierski | Viitattu = 15.6.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Röntgenputki tarvitsee tehokkaan jäähdytysjärjestelmän pysyäkseen ehjänä, sillä vain 1 % elektroneiden liike-energiasta muuttuu röntgensäteilyksi ja loput 99 % suurimmaksi osaksi lämmöksi. Jäähdytyksenjärjestelmän lisäksi kestävyyttä nykyisissä röntgenputkissa lisää pyörivä anodilautanen. Pyörivän anodilautasen ansiosta elektronit eivät pommita samaa kohtaan anodilautasta jatkuvasti, vaan ympyrän muotoista keilaa koko anodilautasen alueelta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Basic Radiological Physics | Julkaisija = Jaypee Brothers Medical Publishers | Vuosi = 2001 | Tekijä = Thayalan, K | Luku = 4 | Sivut = 61−63 | ISBN = 81-7179-854-3 | www = http://books.google.fi/books?id=AG3TjiFbjFsC&pg=PA61 | Viitattu = 24.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
| Tekijä = Thayalan, K | Luku = 4 | Sivut = 61-63 | Julkaisupaikka = | Tunniste = ISBN 81-7179-854-3 | www = http://books.google.fi/books?id=AG3TjiFbjFsC&pg=PA61&dq=x-ray+tubes+cooling&hl=en&sa=X&ei=xg2fUdC_HKS34ASj14GADQ&ved=0CDIQ6AEwAA#v=onepage&q=x-ray%20tubes%20cooling&f=false |
| Viitattu = 24.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
=== Ilmaisintekniikka ===
Röntgenkuvauksessa tarvitaan säteilyn lähteen lisäksi jokin laite, johon kuva muodostuu ihmissilmän katseltavaksi. Röntgenkuvia on kuvattu hyvin pian röntgensäteilyn keksimiseen jälkeen filmeille ja menetelmä on edelleen käytössä maailmalla. Menetelmässä säteily osittain absorboituu potilaaseen ja vain läpitunkeutunut säteily valottaa filmin. Sen jälkeen [[röntgenhoitaja]] tai muu säteilytyöntekijä kehittää filmin kemiallisesti ja säteilyn muodostama kuva ilmestyy filmille.<ref name="what" />
 
Nykyään röntgentutkimus tapahtuu useimmiten digitaalisesti. Kohteen läpäissyt röntgensäteily mitataan erilaisilla ilmaisimilla ja muutetaan sähköisiksi informaatioksi. Näitä digitaalisia tuloksia voidaan käsitellä ja muunnella tietokoneilla ja lukea kuvaruudulta sekä tarvittaessa tulostaa filmille. Pian koko röntgenfilmi on häviämässä, sillä monin paikoin siirrytään kuvien katseluun tietokoneen [[Tietokonenäyttö|monitorilta]].<ref name="kirj">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk04021 | Nimeke = Röntgenkuvat | Tekijä = Mustajoki, P. & Kaukua, J. | Julkaisu = Terveyskirjasto | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 17.6.2011}}</ref>
 
=== Röntgenfluoresenssispektroskopian laitteisto ===
[[KuvaTiedosto:DmwdxrfFlatXtalMonochrom.jpg|thumb|right|270px|Röntgenfluoresenssispektroskopian laitteiston rakennekuva. Normaalista rötngenkuvausksesta poiketen kuvattava kohde ei ole röntgenputken ja ilmaisimen välissä. Röntgenputken säteilykeila ja kohteen emitoiva sähkömagneettinen säteily on esitetty kuvassa viivoin.]]
 
[[Kuva:DmwdxrfFlatXtalMonochrom.jpg|thumb|right|270px|Röntgenfluoresenssispektroskopian laitteiston rakennekuva. Normaalista rötngenkuvausksesta poiketen kuvattava kohde ei ole röntgenputken ja ilmaisimen välissä. Röntgenputken säteilykeila ja kohteen emitoiva sähkömagneettinen säteily on esitetty kuvassa viivoin.]]
 
Kaivosteollisuudessa ja alkuainemäärityksessä perinteisesti käytetty röntgenfluoresenssispektroskopia (XRF, X-Ray Fluorescence) eroaa laitteistoltaan ja kuvausperiaatteeltaan tavallisesta röntgenkuvauksesta. XRF:ssä tutkittavaan kohdettä säteytetään röntgensäteillä kuten normaalissa kuvauksessa, mutta ilmaisimet tutkivat kohdeaineen karakteristista säteilyä. Eri [[alkuaine]]et lähettävät erisuuruista diskreettiä energiaa karakteristisena säteilynä, joten alkuaineet voidaan tunnistaa tarkasti.<ref name="xrf" /><ref name="suomixrf" />
 
=== Digitaalinen kuvankatselu ja arkistointi röntgentutkimuksissa ===
Digitaalinen kuvankatselu ja arkistointi (picture archiving and communication systems, PACS) sairaaloissa on yleistynyt maailmalla ja monin paikoin filmeistä ollaan jo luovuttu. Digitaalisuuden etuna on, että kuvankatselu ei ole sidottu fyysiseen paikkaan. Röntgenfilmien sijaan digitaalinen informaatio siirtyy nopeasti paikasta toiseen pitkiäkin välimatkoja. Muun muassa Englannissa ja Suomessa kaavaillaan valtakunnallista PACS-arkistoa. Digitaalisia kuvia on mahdollista tulkita yksityissektorilla jopa eri maassa kuin kuvaus on suoritettu. Arvioidaan että PACS järjestelmä luo säästöjä filmiradiologiaan nähden, vaikka aloituskustannukset ovat suuria. Lisäksi etäluenta voi pienentää sairaaloiden ruuhkia.<ref name="digix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97154.pdf | Nimeke = Digitaalinen arkistointi muuttaa radiologiaa | Tekijä = Suoranta, H. | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 30.6.2011}}</ref>
 
Digitaalinen kuvankatselu ja arkistointi (picture archiving and communication systems, PACS) sairaaloissa on yleistynyt maailmalla ja monin paikoin filmeistä ollaan jo luovuttu. Digitaalisuuden etuna on, että kuvankatselu ei ole sidottu fyysiseen paikkaan. Röntgenfilmien sijaan digitaalinen informaatio siirtyy nopeasti paikasta toiseen pitkiäkin välimatkoja. Muun muassa Englannissa ja Suomessa kaavaillaan valtakunnallista PACS-arkistoa. Digitaalisia kuvia on mahdollista tulkita yksityissektorilla jopa eri maassa kuin kuvaus on suoritettu. Arvioidaan että PACS järjestelmä luo säästöjä filmiradiologiaan nähden, vaikka aloituskustannukset ovat suuria. Lisäksi etäluenta voi pienentää sairaaloiden ruuhkia.<ref name="digix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97154.pdf | Nimeke = Digitaalinen arkistointi muuttaa radiologiaa | Tekijä = Suoranta H | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Kustannus Oy Duodecim | Viitattu = 30.6.2011}}</ref>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Möller E & Reif E | Nimeke = Pocket Atlas of Radiographic Positioning | Vuosi = 2009 | Luku = 2-5 | Sivu = 62, 134, 144–148, 228, 288| Selite = | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Thieme | TunnisteISBN = ISBN 978-3-13-107442-3 | Viitattu = 1.7.2011| Kieli ={{en}}}}
* {{Kirjaviite| Nimeke = Kvanttisukupolvet | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2002 | Tekijä = Helge Kragh | Suomentaja = Jenny ja Arttu Wihuri - säätiö | Sivut = 49, 50 | Julkaisupaikka = Helsinki | TunnisteISBN = ISBN 952-5202-53-4 }}
 
{{Kirjaviite| Nimeke = Kvanttisukupolvet | Julkaisija = Terra Cognita | Vuosi = 2002 | Tekijä = Helge Kragh | Suomentaja = Jenny ja Arttu Wihuri - säätiö | Sivut = 49, 50 | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste = ISBN 952-5202-53-4 }}
 
=== Viitteet ===
50 278

muokkausta