Ero sivun ”Kynttilä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisännyt tietoa ja määritelmän {{Uutta tutkimusta}} Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
→Terveys ja turvallisuus: Kirjoitusvirhe korjattu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android |
||
Rivi 26:
==Terveys ja turvallisuus==
[[File:CandleholderFinland.jpg|thumb|Kynttilöitä poltetaan hyvin usein kirkoissa. Kuvassa ristiaiheinen kynttilänjalka joka on paloturvallisempi kuin avoimesti
Kynttilä sytyttää Suomessa noin sata rakennuspaloa vuosittain, mikä on noin 2 prosenttia kaikista rakennuspaloista. Esimerkiksi ruuanvalmistus aiheuttaa noin kymmenkertaisen määrä tulipaloja<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Pelastusopisto|Nimeke=Pelastustoimen taskutilasto 2011–2015|Vuosi=2016|Sivu=15|Julkaisija=Pelastusopisto}}</ref>. Yleinen syttymistapa kynttilän aiheuttamissa paloissa on kynttilän loppuun palamisen tai kaatumisen seurauksena tapahtuva alustan tai ympäröivien materiaalien syttyminen. Palotapauksissa kynttilöitä on jätetty palamaan ilman valvontaa yön läpi ja jopa poistuttaessa asunnosta. Kynttilät on sijoitettu ulkotiloissa liian lähelle seinää (ulkotulet) tai sisätiloissa liian lähelle palavia materiaaleja, usein lähelle ikkunaverhoja. Osassa paloista kynttilät ovat olleet palavalla alustalla, kuten puu- tai muovipöydällä. Kuvattuja riskitekijöitä on syytä välttää kynttilöitä poltettaessa.
| |||