Ero sivun ”M/S Silja Europa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”M/S Silja Europa”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18625302 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 1. tammikuuta 2020 kello 01.25 (UTC))
Hylättiin viimeisimmät 6 tekstimuutosta (tehnyt 81.197.45.170) ja palautettiin versio 18580896, jonka on tehnyt World of TUI: kappalejaossa meni lähteistys rikki
Rivi 54:
 
==Käyttöhistoria==
Rederi Ab Slite tilasi uuden laivan lokakuussa 1989 Meyer Werftiltä. Uuden ''Europan'' oli tarkoitus kilpailla Siljan uusien laivojen kanssa (''Serenade&Symphony'') Viking Linen Helsinki-Tukholma liikenteessä. Kun [[Ruotsin kruunu]] devalvoitiin marraskuussa 1992 kymmenen prosenttia, ''Europa'' oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja oli lähes luovutusvalmis. Joulukuussa 1992 uudishanketta rahoittanut pankki vetäytyi lainasopimuksesta jolloin Meyer Werft oli vaarassa joutua konkurssiin koska laivalle ei ollut vaihtoehtoista ostajaa. Bernard Meyer vieraili Nordbankenin konttorissa 12. tammikuuta 1993 ja tarjosi pankille 300 milj. Ruotsin kruunun alennusta jos he suostuisivat rahoittamaan uudishankeen Rederi Ab Slitelle, pankki kieltäytyi jyrkästi kaikista vaihtoehdoista joita Bernard tarjosi pankille joten hän jatkoi matkaa laivameklarin toimistolle Tukholmassa. <ref> Björk 2006 s.116-117 </ref> Siellä hän sai tiedon että Silja Line olisi mahdollisesti kiinnostunut laivasta. Bernard Meyer kutsui Silja Linen johtoryhmän 14. tammikuuta Papenburgiin tutustumaan rakenteilla olevaan ''Viking Europaan''. 16. tammikuuta Meyer Werftin johtoryhmä ja Silja Linen johtoryhmä tapasivat uudelleen Hampurissa ja alkoivat selvittämään eri vaihtoehtoja ja tekemään alustavan vuokraussopimuksen rakenteilla olevasta ja kohta valmistuvasta ''Viking Europasta''. Meyer Werftin alkuperäinen hinta Europasta Rederi Ab Slitelle oli 455,9 milj. Saksan markkaa mutta Silja Line sai tingittyä hinnan 380 milj. Saksan markkaan. Meyer Werftille lisäkustannukset olivat 46 milj. Saksan markkaa aluksen muuntamiseksi Silja Europaksi. <ref> Björk 2006 s.125 </ref> Meyer Werft soitti Rederi Ab Slitelle 21 tammikuuta 1993 ja irtisanoi sopimuksen välittömästi, koska Rederi Ab Slite ei ollut maksanut koko käsirahaa ''Europasta''.<ref>Björk 2006. </ref> Tämä episodi johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin huhtikuussa 1993. Meyer Werft tarjosi laivaa ensisijaisesti SF-Linelle (Viking Line), ja SF-Line tarjoutui maksamaan 1,2 miljardia ruotsin kruunua aluksesta, joka oli puolet vähemmän Meyer Werftin hintaehdotuksesta. [[Silja Line]] ehdotti täyttä kauppahintaa aluksesta, ja aiesopimus Silja Linen kanssa aluksen vuokrauksesta tehtiin 20. tammikuuta 1993. Lopullinen kauppasopimus ''M/S Europan'' vuokrauksesta Silja Linelle allekirjoitettiin 22. tammikuuta 1993. Vuokraussopimuksen ansiosta Silja Line pelasti Meyer Werftin varmalta näyttäneeltä konkurssilta. Jos kukaan ei olisi vuokrannut tai ostanut Europaa olisi Meyer Werft joutunut konkurssiin. <ref> Björk 2006 s.120 </ref> <ref>Björk 2006, s. 118–120. </ref> Meyer Werft piti aluksen ja perusti uuden tytäryhtiön (Papenburger Fährschiffs-reederei GmbH & Co, Papenburg), joka myi aluksen Suomeen rekisteröidylle yritykselle (Fährschiff Europa KB) ja se vuokrattiin Viking Linen kilpailijalle Silja Linelle 23. tammikuuta 1993. Vuokrasopimus oli niin kutsuttu ”bareboat charter”, johon sisältyi ”pool agreement”. Meyer Werftin vaatimuksesta ''Silja Europan'' piti liikennöidä ''M/S Silja Symphonyn'' parina vähintään kaksi vuotta sekä ''Europan'' ja osa ''Symphonyn'' nettotuloista piti käyttää vuokranmaksuun. Tämän lisäksi ''Silja Europan'' piti toimia Silja Linen lippulaivana.<ref>Björk 2006. </ref> Alus maalattiin Silja Linen väreihin ja kastettiin ''Silja Europaksi'' 5. maaliskuuta 1993 kumminaan rouva Elke Swieter. Luovutusta seuraavana päivänä alus esiteltiin lehdistölle Hampurissa Saksassa. Laiva teki ensimmäisen risteilynsä 13. maaliskuuta 1993 Helsingistä Tallinnaan ja aloitti risteilyt Helsingistä Tukholmaan 14. maaliskuuta.<ref name="faktaom">{{Verkkoviite|julkaisu=|julkaisija=Fakta om fartyg|tekijä= |ajankohta= |Osoite=http://www.faktaomfartyg.se/europa_1993.htm|Nimeke=M/S Europa|Selite=|Viitattu=24.3.2016|Kieli={{sv}}}}</ref>
Rederi Ab Slite tilasi uuden laivan lokakuussa 1989 Meyer Werftiltä. Uuden ''Europan'' oli tarkoitus kilpailla Siljan uusien laivojen kanssa (''Serenade&Symphony'') Viking Linen Helsinki-Tukholma liikenteessä. Kun [[Ruotsin kruunu]] devalvoitiin marraskuussa 1992 kymmenen prosenttia, ''Europa'' oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja oli lähes luovutusvalmis.
 
Joulukuussa 1992 uudishanketta rahoittanut pankki vetäytyi lainasopimuksesta jolloin Meyer Werft oli vaarassa joutua konkurssiin koska laivalle ei ollut vaihtoehtoista ostajaa. Bernard Meyer vieraili Nordbankenin konttorissa 12. tammikuuta 1993 ja tarjosi pankille 300 milj. Ruotsin kruunun alennusta jos he suostuisivat rahoittamaan uudishankkeen Rederi Ab Slitelle, pankki kieltäytyi jyrkästi kaikista vaihtoehdoista joita Bernard tarjosi pankille joten hän jatkoi matkaa laivameklarin toimistolle Tukholmassa. <ref> Björk 2006 s.116-117 </ref> Siellä hän sai tiedon että Silja Line olisi mahdollisesti kiinnostunut laivasta.
 
Bernard Meyer kutsui Silja Linen johtoryhmän 14. tammikuuta Papenburgiin tutustumaan rakenteilla olevaan ''Viking Europaan''. 16. tammikuuta Meyer Werftin johtoryhmä ja Silja Linen johtoryhmä tapasivat uudelleen Hampurissa ja alkoivat selvittämään eri vaihtoehtoja ja tekemään alustavan vuokraussopimuksen rakenteilla olevasta ja kohta valmistuvasta ''Viking Europasta''. Meyer Werftin alkuperäinen hinta Europasta Rederi Ab Slitelle oli 455,9 milj. Saksan markkaa mutta Silja Line sai tingittyä hinnan 380 milj. Saksan markkaan. Meyer Werftille lisäkustannukset olivat 46 milj. Saksan markkaa aluksen muuntamiseksi Silja Europaksi. <ref> Björk 2006 s.125 </ref>
 
Meyer Werft soitti Rederi Ab Slitelle 21 tammikuuta 1993 ja irtisanoi sopimuksen välittömästi, koska Rederi Ab Slite ei ollut maksanut koko käsirahaa ''Europasta''.<ref>Björk 2006. </ref> Tämä episodi johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin huhtikuussa 1993. Meyer Werft tarjosi laivaa ensisijaisesti SF-Linelle (Viking Line), ja SF-Line tarjoutui maksamaan 1,2 miljardia ruotsin kruunua aluksesta, joka oli puolet vähemmän Meyer Werftin hintaehdotuksesta. [[Silja Line]] ehdotti täyttä kauppahintaa aluksesta, ja aiesopimus Silja Linen kanssa aluksen vuokrauksesta tehtiin 20. tammikuuta 1993. Lopullinen kauppasopimus ''M/S Europan'' vuokrauksesta Silja Linelle allekirjoitettiin 22. tammikuuta 1993. Vuokraussopimuksen ansiosta Silja Line pelasti Meyer Werftin varmalta näyttäneeltä konkurssilta. Jos kukaan ei olisi vuokrannut tai ostanut Europaa olisi Meyer Werft joutunut konkurssiin. <ref> Björk 2006 s.120 </ref> <ref>Björk 2006, s. 118–120. </ref> Meyer Werft piti aluksen ja perusti uuden tytäryhtiön (Papenburger Fährschiffs-reederei GmbH & Co, Papenburg), joka myi aluksen Suomeen rekisteröidylle yritykselle (Fährschiff Europa KB) ja se vuokrattiin Viking Linen kilpailijalle Silja Linelle 23. tammikuuta 1993.
 
Vuokrasopimus oli niin kutsuttu ”bareboat charter”, johon sisältyi ”pool agreement”. Meyer Werftin vaatimuksesta ''Silja Europan'' piti liikennöidä ''M/S Silja Symphonyn'' parina vähintään kaksi vuotta sekä ''Europan'' ja osa ''Symphonyn'' nettotuloista piti käyttää vuokranmaksuun. Tämän lisäksi ''Silja Europan'' piti toimia Silja Linen lippulaivana.<ref>Björk 2006. </ref> Alus maalattiin Silja Linen väreihin ja kastettiin ''Silja Europaksi'' 5. maaliskuuta 1993 kumminaan rouva Elke Swieter. Luovutusta seuraavana päivänä alus esiteltiin lehdistölle Hampurissa Saksassa. Laiva teki ensimmäisen risteilynsä 13. maaliskuuta 1993 Helsingistä Tallinnaan ja aloitti risteilyt Helsingistä Tukholmaan 14. maaliskuuta.<ref name="faktaom">{{Verkkoviite|julkaisu=|julkaisija=Fakta om fartyg|tekijä= |ajankohta= |Osoite=http://www.faktaomfartyg.se/europa_1993.htm|Nimeke=M/S Europa|Selite=|Viitattu=24.3.2016|Kieli={{sv}}}}</ref>
 
Alus sijoitettiin reitille [[Helsinki]]–[[Tukholma]] korvaamaan [[M/S Silja Serenade|''M/S'' ''Silja Serenade'']], joka siirtyi puolestaan [[Turku]]–Tukholma-linjalle. Alukset vaihtoivat myöhemmin reittejä keskenään ''Silja Europan'' parempien ohjailuominaisuuksien takia. Tammi–helmikuun 2006 alus liikennöi [[Helsinki]]–[[Maarianhamina]]–[[Tukholma]]-reitillä, koska ''Silja Serenade'' ja ''[[M/S Silja Symphony|Silja Symphony]]'' olivat silloin peräkkäin telakalla.
Rivi 268 ⟶ 260:
*Leveys '''32 metriä''', komentosilta '''40 metriä'''
*Korkeus kölistä savupiippuun '''62,2 metriä''', kölistä 13 kannelle '''39,75 metriä'''
*Pääkoneet '''MAN B&W 6L58/64''' 4x 7950kW kierrosluvulla 428 RPM
*Pääkoneet '''MAN B&W 6L58/64''' 4x7950kW, tyhjäkäyntikierrosluku 250 RPM, maksimikierrosluku 428 RPM. Yhdessä koneessa on kuusi mäntää halkaisijaltaan 58cm, männän iskutilavuus 64cm:n iskunpituudella on 1014 litraa. Yksi pääkone painaa 149 tonnia.
*Koneiden käynnistysjärjestelmä '''Siemens'''
*Alennusvaihteet '''Renk-Tacke'''
Rivi 274 ⟶ 266:
*Apukoneet '''Wärtsilä Wasa Diesel 8R32D''' 3x 3000kW kierrosluvulla 750 RPM
*Hätämoottori '''Caterpillar 3508 DI-TA''' 673kW kierrosluvulla 1500 RPM
*Hätägeneraattori '''A -v- Kaick''' Teho: 580kW Yhdistetty hätämoottoriin kts. ylempi
*Potkurit '''2x KaMeWa ulospäin pyörivää säätölapapotkuria''' Potkurin halkaisija 5 metriä
*Peräsimet '''2x sarviperäsintä''' jota kääntää kiertomäntätyyppinen '''Tenfjord SR 782 koneisto'''. Peräsimen pinta-ala 20,8m2. (Jastram-ohjaustehostimet poistettu vuoden 2009 peräsinhaverin telakoinnin yhteydessä)
*Vakaajat '''2x sisäänvedettävät Pinfabb-älyvakaajat''' Pinta-ala 12m2
*Pilssipumput '''Blohm & Voss'''
Rivi 285 ⟶ 277:
*Elektroninen merikartta '''AdVeto ECDIS'''
*Satelliittinavigaattorit '''Sperry Marine Navitwin IV DGPS'''
*GMDSS '''2x''' '''Lars Thrane''' '''A/S''' '''Inmarsat C'''
*Ilmastointilaite '''Rud O Meyer, teho 5626kW'''
*Dieselöljytankit tilavuus '''213 tonnia'''
Rivi 292 ⟶ 283:
*Pelastusveneet '''8x Fassmer''' (6x 150 henkilöä ja 2x 47 henkilöä)
*Pelastuslautat '''90x Viking''' (35 henkilön pelastuslauttaa)
*PA-järjestelmä: '''Vingtor-Stentofon Exigo'''
*Kiinnitysvinssit ja ankkuripelit '''Pusnes'''
*Äänimerkinantolaite '''KockumSonics TLI 50 E-2'''
*Valonheittimet '''AstraLux'''
 
<ref>http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/c42009m_tutkintaselostus/c42009m_tutkintaselostus.pdf </ref>