'''Lentolaivue 14''' oli [[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] 1. tammikuuta 1938 perustettu yhteistoimintalaivue., Sejoka osallistui talvi-, jatko- ja Lapin sodan taisteluihin ja lakkautettiin 4. joulukuuta 1944.
[[Lentolaivue 34]] lakkautettiin Suomen Ilmavoimien uudelleenjärjestelyn yhteydessä vuonna 1938[lakkautettiin [lentolaivue 34]], jonkaja entinensen kalusto sekä osa henkilöstöstä siirrettiin [[lentorykmentti 1]]:een perustettavan lentolaivue 14:n (LLv 14) rungoksi. Virallisen perustamispäivän, 1. tammikuuta 1938, jälkeen laivueen ryhmittymiseen kului muutama viikko, jonka jälkeen se liitettiin lentorykmentti 1:een 19. tammikuuta 1938. [[Suur-Merijoen lentokenttä|Suur-Merijoen lentokentälle]] tukeutuneen laivueen kalustona oli aluksi [[Blackburn Ripon]] -koneet. Kesällä 1938 laivue sai Ripon-koneiden rinnalle [[Lentolaivue 12|lentolaivue 12:n]] luovuttamat [[Fokker C.V]] -koneet.<ref>Heinonen 1992 s. 80</ref> Ennenja ennen talvisotaa laivue sai vielä yhteen lentueeseen [[Fokker C.X]] -koneita.<ref name="keskinen2002s12">Keskinen; Stenman 2002 s. 12</ref>
Marraskuussa 1939 [[Talvisota|Talvisodan]] alettua kapteeniKapteeni Jaakko Moilasen komentama laivue oli [[Ylimääräiset harjoitukset|liikekannallepanossa]] annetun käskyn mukaisesti hajautettuna Käkisalmen ja [[Laikon lentokenttä|Laikon kentille]] [[Talvisota|Talvisodan]] alettua marraskuussa 1939.<ref name="keskinen2002s12"/> tehtävänäänSen tiedustelutehtävänä oli tiedustelutoiminta itäisellä Karjalankannaksella [[Suomen III armeijakunta (talvisota)|III armeijakunnan]] rintamaosalla.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 13</ref> Laivue suorittitiedusteli 1. joulukuuta lähtienalkaen etenevän neuvostoarmeijan liikkeidenliikkeitä tiedusteluaja sekäteki häirintäpommituksia. Joulukuun loppupuolella laivuese joutui vihollishävittäjien kasvavan aktiivisuuden takia siirtymään päivätiedustelusta yötoimintaan.<ref name="keskinen2002s16">Keskinen; Stenman 2002 s. 12</ref> 12. helmikuuta 1940 lähtien laivue vastaanotti [[Gloster Gladiator]] -koneita yhden lentueen kalustoksi. Uuden kalustonkonekannan turvin voitiin päivisin tapahtuvaa lentotiedustelua jatkaa. Venäläisten aloitettua 3. maaliskuuta 1940 [[Viipurinlahden taistelu 1940|Viipurinlahden]] ylityksen laivue vedettiin 5. maaliskuuta itäisen Kannaksen tiedustelutehtävistä torjumaan maihinnousua.<ref name="keskinen2002s19">Keskinen; Stenman 2002 s. 19</ref> Tiedustelu- ja pommituslentojen lisäksi laivue rynnäköi jäällä eteneviä venäläisjoukkoja vastaan. Laivueen koneet joutuivat myös ilmataisteluihin: 5. maaliskuuta ylikersantti Martti Perälä saavutti laivueen ensimmäisen ilmavoiton ampumalla alas [[I-153]]-hävittäjän Äyräpäässä.<ref>Keskinen; Stenman 2006 s. 20</ref> [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Välirauhan]] astuessa voimaan 13. maaliskuuta 1940 laivue siirtyi kokonaisuudessaan [[Utin lentoasema|Uttiin]].
Laivue lensi talvisodassa 234 sotalentoa,<ref name="keskinen2002s19"/> joilla se saavutti kolme ilmavoittoa menettäen yhden koneen ohjaajineen.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 128–130</ref>
