Ero sivun ”Lotta Svärd” versioiden välillä

Lottien toiminta oli Lotta Svärd -järjestön periaatteiden mukaisesti aseetonta. Joillakin lotilla saattoi olla mukanaan oma käsiase, mutta lottia jopa kotiutettiin mikäli selvisi että he olivat harjoitelleet aseenkäyttöä. Kerran [[Adolf Ehnrooth]] määräsi esikuntansa lotat aseistautumaan pistoolein, kun esikunta oli hyvin lähellä etulinjaa.<ref>Valitut Palat, 3/2018</ref> Poikkeuksen muodostivat myös esimerkiksi keväällä 1944 ilmatorjuntaan koulutetut valonheitinlotat, jotka saivat muun kurssituksen ohessa myös asekoulutusta ja kiväärit. Ilmatorjuntarykmentti 1:ssä 14. valonheitinpatterissa 149 lottaa hoiti 11 valonheitintä. Aseiden käyttöön ei missään vaiheessa tullut tarvetta.<ref>Pohls ja Latva-Äijö 2009, s. 319-320, 377</ref>

 

Ennen talvisotaa lotaksi hyväksymiseen vaadittiin kahden luotettavana pidetyn henkilön suositukset. Talvisodan aikana vaatimuksesta tingittiin ja lähes kaikki hakijat hyväksyttiin jäseniksi. Lotta Svärd -järjestö ja maltillinen vasemmisto antoivat yhteisen julistuksen vastakkainasettelujen päättymisestä, jolloin myös työväenliikkestä liittyi naisia lotiksi. Jatkosodan aikana uusia lottia otettiin sisään paljon ja heidät koulutettiin nopeasti konkreettisiin tehtäviin. Lottia ei ehditty kouluttamaan järjestön aatteellisen ja uskonnollisen hengen mukaisesti. Kun uudet lotat olivat vielä usein iältään nuoria, arvostelivat kokeneemmat lotat näitä aatteellisuuden ja uskonnollisuuden puutteesta. Tilanne kärjistyi sitä mukaa kun jatkosodan jatkuessa puute työvoimasta kasvoi. Kun lotiksi hakeutui myös työvelvollisuuskutsuntoja vältteleviä naisia, saattoivat kokeneemmat nimitellä uusia lottia ''leipälotiksi'' erotukseksi korkeamoraalisista oikeista lotista. Nimitystä käytettiin halventavassa mielessä myös sotien jälkeen.<ref>Sulamaa 1999, s. 73-76, 196-197</ref>

 

Sotien aikana vuosina 1939-1944 kuoli Lotta Svärd –toiminnassa 291 lottaa. Suurin kuolinsyy olivat komennuksella saadut sairaudet, 140 lottaa eli lähes puolet kuolleista menehtyi sairauksiin. Joka neljäs menehtyneistä kaatui rintaman läheisyydessä (66 lottaa), 47 kuoli kotirintamalla ilmapommituksissa. Tapaturmaisesti kuoli 34 lottaa. Kolme lottaa katosi sotavuosien aikana ja yksi teki itsemurhan. Kokonaisuus huomioiden henkensä menettäneiden määrä oli vähäinen.<ref>Pohls ja Latva-Äijö 2009, s. 375-376</ref> Jatkosodan kuluessa lottien tautikuolemien määrä kasvoi, ja varsinaisten sotavammojen osuus kuolinsyynä väheni. Tappiot jatkosodan aikana (228 lottaa) olivat talvisodan tappioihin (63 lottaa) verrattuina suhteellisesti pienemmät kun huomioidaan sotatoimialueella olleiden lottien määrä ja sodan kesto.<ref>Lukkarinen 1981, s. 164</ref> Komennuksella kuolleet lotat haudattiin kotipitäjiensä sankarihautoihin.<ref>Pohls ja Latva-Äijö 2009, s. 375-376</ref>

 

==Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja ei-kristittyihin jäseninä==

Lottien virallinen maineenpalautus tapahtui kuitenkin jo pari kuukautta myöhemmin syyskuussa 1991, jolloin [[Finlandia-talo]]ssa järjestettiin Lotta-Svärd-järjestön 70-vuotismuistojuhla.<ref name="Kinnunen 2005, s. 26"/> Pääministeri [[Esko Aho]] puhui tilaisuudessa, tuoden mukanaan valtiovallan tervehdyksen ja kiitoksen lottien tekemästä työstä, todeten Lotta Svärd -järjestön lakkautetun pakon edessä. Myös silloinen puolustusministeri ja entinen pikkulotta [[Elisabeth Rehn]] esitti valtiovallan kiitoksen lotille. Tilaisuudessa olivat läsnä presidentti [[Mauno Koivisto]] ja rouva [[Taimi Tellervo Koivisto|Tellervo Koivisto]].<ref name="kiiski"/>

 

Lottien lisäksi rintamalla työskenteli myös Punaisen ristin hoitajia, sotilaskotisisaria ja työvelvollisia naisia. Tutkija Kaija Heikkinen on huomannut, että jopa noin puolet rintamanaisista oli muita kuin lottia. Heikkisen mukaan erityisesti työvelvollisista on usein puhuttu vähättelevään sävyyn ja hän ihmettelee, että lottien ja työvelvollisten naisten välillä oli niin suuri juopa. Työvelvolliset naiset joutuivat jopa törkeän syrjinnän kohteeksi. Hänen mukaansa tämä johtui työvelvollisten vasemmistolaisesta taustasta, kun taas Lotta Svärd oli oikeistolainen järjestö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6405289 | Nimeke = Lottien ohella rintamalla ansioituivat monet muutkin naiset | Tekijä = Iranto, Annamari | Ajankohta = 6.12.2012 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 22.11.2018}}</ref>