Ero sivun ”Kaarle XII:n Norjan sotaretki” versioiden välillä

Lisätty tietoa.
p
(Lisätty tietoa.)
 
Syyskuussa 1716 Kööpenhaminan lähistöllä oli noin 50&nbsp;000 sotilaan tanskalais-venäläinen armeija valmistautumassa [[Skåne]]n valtaukseen. [[Ahvenanmaa]]lla oli 21&nbsp;000 sotilaan tanskalaislaivasto, joka uhkasi [[Tukholma]]a. Ruotsin kuningas näki Norjan-hyökkäyksen parhaaksi puolustautumiskeinoksi ja vastapuolen valtioiden erimielisyyksien synnyttämiseksi. Loppuvuodesta 1716 kuningas aloitti etenemisen kohti [[Oslo|Kristiania]]a, joka olikin Ruotsin hallussa kesään 1717 saakka. Laajempi valloitus oli kuitenkin mahdoton Tanskan vahvan laivaston uhatessa.<ref name=sh />
 
Lokakuussa 1718 operaatio aloitettiin uudestaan. Tarkoitus oli välttää suuria taistelukenttiä ja valloittaa sen sijaan maavoimin Tanskan linnoituksia pitkien piiritysten avulla. Ruotsin 40&nbsp;000 miehen kokoinen pääarmeija ylitti rajan 30. lokakuuta 1718. [[Halden|Fredrikstenin]] linnoituksen piiritys alkoi kolme viikkoa myöhemmin. Pohjoisempana aloitettiin [[Trondheimin sotaretki]]. Marraskuun viimeisen päivän iltana kuningas sai luodin päähänsä ja kuoli. [[Karoliinit (sotilaat)|Karoliinijoukot]] vetäytyivät ja koko sota oli Ruotsin osalta päättynyt. Trondheimiä piirittäneet [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in ruotsalais-suomalaiset joukot joutuivat perääntyessään uudenvuoden aattona 31. joulukuuta 1718 lumimyrskyyn, ja noin puolet 5&nbsp;000 miehen armeijasta menehtyi tunturimaastoon lähelle Duvedin kylää. Heitä oli yritetty marssittaa mahdollisimman nopeasti omalle puolelle, ja he olivat joutuneet yöpymään useina peräkkäisinä myrskyöinä taivasalla.<ref name=sh /> Menehtyneistä yli kaksi kolmasosaa oli suomalaisia.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Teemu Keskisarja|Nimeke=Murhanenkeli|Vuosi=2019|Sivu=237|Julkaisija=Sitala}}</ref>
 
{{Tynkä/Sota}}