Ero sivun ”Zemski sobor” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Lähteet: - katso myös -linkki
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Pajari korvattiin link(e)illä pajarit
Rivi 1:
'''Zemski sobor''' ({{k-ru|Земский собор}}) oli 1500- ja 1600-lukujen [[Venäjä]]llä neuvoa-antava säätykokous, jonka [[tsaari]] tai muu korkeimman vallan edustaja saattoi halutessaan kutsua koolle. Se on mainittu Venäjän ensimmäiseksi kansanedustuslaitokseksi.
 
Kokouksessa olivat edustettuina [[Venäjän ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] ja luostarilaitoksen johtajat, [[pajaripajarit|pajarien]]en neuvosto sekä maanomistajien ja kaupunkien vapaiden miesten edustajia, jotka kaikki valittiin erikseen. Ensimmäiset ''zemski sobor'' -kokoukset kutsui koolle [[Iivana Julma]], jonka kaudella näitä säätykokouksia oli usein. Merkittävin Iivanan aikaisista kokouksista pidettiin vuonna 1566 ja siellä käsiteltiin muun muassa käynnissä ollutta [[Liivinmaan sota]]a. Vuoden 1584 ''zemski sobor'' vahvisti [[Fjodor I|Fjodor I:n]] kohoamisen Iivanan seuraajaksi, minkä jälkeen seuraava kokous kutsuttiin koolle vasta neljäntoista vuoden kuluttua. [[Sekasorron aika]]na 1598–1613 ''zemski sobor'' kokoontui säännöllisesti ja käytti merkittävää valtaa: se muun muassa valitsi hallitsijaksi [[Boris Godunov]]in vuonna 1598 ja [[Mikael Romanov]]in vuonna 1613. Myöhemmät kokoukset toteuttivat joitain merkittäviä uudistuksia, mutta niiden merkitys väheni vuodesta 1622 alkaen.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/656405/zemsky-sobor zemsky sobor] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 23.6.2013.</ref> Viimeinen ''zemski sobor'' kutsuttiin koolle vuonna 1684.
 
1800-luvun lopulla [[Slavofilia|slavofiilit]] elättelivät toiveita ''zemski sobor'' -instituution henkiinherättämisestä, koska heidän mielestään se oli edustanut ideaalia yhteyttä hallitsijan ja kansan välillä.<ref name="brit" /> Sisäministeri [[Nikolai Ignatjev]] ehdotti sen uudelleenperustamista vuonna 1882, mutta keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] tyrmäsi ajatuksen ja pakotti Ignatjevin eroamaan, koska ei halunnut luoda Venäjälle perustuslaillista hallintoa.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/282310/Nikolay-Pavlovich-Count-Ignatyev/ Nikolay Pavlovich, Count Ignatyev] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 22.6.2013.</ref>