Ero sivun ”Kansan Arkisto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pohjola? Pohjoismaat Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Kansan Arkisto: - tarkennus sijainnista, kun tuosta on nyt oma artikkelinsa |
||
Rivi 23:
1980-luvulla Kansan Arkisto alkoi toimia aiempaa tiiviimmin yhteistyössä tutkijoiden ja muiden työväenperinteestä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Se oli aktiivisesti mukana Työväenperinne-yhdistyksen sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perustamisissa sekä toiminnassa. Aineistojen keruussa paikallishistoria sai aiempaa suuremman roolin.<ref>Anna-Maija Nirhamo: Kansan Arkiston vuosikymmenet. teoksessa Jalkanen 2005, s. 36–45.</ref>
1980-luvun lopussa Kansan Arkiston toiminta vaikeutui, kun sitä ylläpitäneet järjestöt (SKP & SKDL) kokivat takaiskuja ja lopulta lakkautettiin. Vuonna 1989 arkisto irtisanottiin tiloistaan Lehdistötalolta ja se siirtyi Vetehisenkujalle [[Näkinpuisto]]n alueelle Hämeentien varteen. Samanaikaisesti aineistot ja tutkijakäynnit jatkoivat kasvuaan. Kokoelmia kartuttivat mm. järjestöjen, lehtien, yhtiöiden sekä työväentalojen lakkauttamiset ja konkurssit.<ref>Anna-Maija Nirhamo: Kansan Arkiston vuosikymmenet. teoksessa Jalkanen 2005, s. 45–50.</ref>
Vuosina 1982–1994 Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö ylläpiti Työväenaatteen museota, jonka haltuun siirtyivät perustettaessa Kansan Arkiston esinekokoelmat. Lakkauttamisen yhteydessä museon kokoelmat siirrettiin (1993 aloittaneen) [[Työväenmuseo Werstas|Työväenmuseo Werstaan]] haltuun. Työväenaatteen museo oli ollut aktiivisesti mukana keskusmuseohankkeessa 1980-luvulta lähtien.<ref>Anna-Maija Nirhamo: Kansan Arkiston vuosikymmenet. teoksessa Jalkanen 2005, s. 40–44.</ref>
| |||