Wikipedia

Ero sivun ”Eläimet” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 18577028, jonka teki Paranaja (keskustelu) ; ks tämä
Merkkaus: Kumoaminen
→‎Pääjaksot: päivitetty pääjaksot, uusi taulukko perustuu enwikin taulukkoon
Rivi 103:
 
=== Pääjaksot ===
Alla on luettelo eläinkuntaan kuuluvista pääjaksoista ja lyhyt kuvaus niiden tyypillisestä rakenteesta. Lähteenä on käytetty pääasiassa [http://www.itismarinespecies.govorg/servlet/SingleRpt/SingleRptaphia.php?search_topicp=TSNtaxdetails&search_valueid=2024232 Integrated Taxonomic Information SysteminWoRMSin] taksonomista tietokantaa (2127.112.20092019) ja<!-- täydennettykäsnäjalkaiset puuttuvat WoRMSin taksonomiasta -->. Kuvaukset perustuvat pääosin ''Grzimek’s Student Animal Life Resource'' -kirjasarjallakirjasarjaan (Thomson, 2005), johon kuvauksetkin pääosin perustuvat.
 
{| class="wikitable collapsible" border="0" cellspacing="1"
!| Suomenkielinen nimi
!| Tieteellinen&nbsp;nimi<br />(Auktori, vuosi)
!| Kuvaus
!Lajeja
|-
| style="background: #ffe0e0" width="15%"|
!colspan=4|Säteittäissymmetriset
|[[Alkusuiset]]
|rowspan="3"|[[Kaksikylkiset]]
|-
| style="background: #f8de7e"|
| [[Kampamaneetit]] || ''Ctenophora''<br />([[Johann Friedrich von Eschscholtz|Eschscholtz]], 1829)|| Vedessä eläviä kahdesta solukerroksesta rakentuvia ja ruumiinonteloisia eliöitä, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti paljon polttiaiseläimiä. Liikkuvat kahdeksalla kampamaisella levyllä, joissa on tuhansia pieniä värekarvoja. || n.&nbsp;100
|[[Jälkisuiset]]
|-
| style="background: #a0b0d0"|
|[[Polttiaiseläimet]] || ''Cnidaria'' || Yksinkertaisia säteittäissymmetrisiä eläimiä, joilla on erikoistuneita soluja (hermo-, aistin- ja poltinsoluja). Ei ruoansulatus- tai verenkiertoelimistöä. Esimerkkilajeina [[meduusat]]. || n.&nbsp;11&nbsp;000
| Basaalinen/kiistelty
|-
| style="background: #bebebe"|
!colspan=4|''Parazoa''
|colspan="2"| Muut
|-
| [[Laakkoeläimet]] || ''Placozoa'' || ''[[Sienieläinmäiset|Parazoa]]''-alakuntaan kuuluva yhdestä solukerroksesta koostuva, vain yhden lajin sisältävä (''Trichoplax adhaerens''), pääjakso. Lajia tavataan esimerkiksi Välimeressä.|| 1
|-
| [[Sienieläimet]] || ''Porifera''|| Alkeellisia eläimiä, joilla ei ole kudoksia, verenkiertoa, aisteja tai hermostoa. Elävät pääosin merissä, mutta jotkin lajit elävät myös muissa vesistöissä ([[järvisieni]]). Tukiranka piitä tai kalkkia. Eivät pysty liikkumaan ja lisääntyvät suvullisesti tai suvuttomasti kuroutumalla. Pystyvät uusimaan tuhoutuneen osan. Kuuluvat '' [[Sienieläinmäiset|Parazoa]]''-alakuntaan. Esimerkkilajina [[pesusieni]].|| n.&nbsp;5&nbsp;000
|-
!colspan=4|Kaksikylkiset
|-
| [[Esiselkäjänteiset]] || ''Hemichordata'' || Matomaisia vedessä eläviä eläimiä, jotka elävät joko yksin tai ryhmissä. Lajeja elää kaikissa merissä. || n.&nbsp;100
|-
|[[Haarniskaiset]] || ''Loricifera'' || Alle millimetrin kokoisia, etenkin syvissä napa-alueiden vesissä, eläviä bakteerin ja levänsyöjiä. || n.&nbsp;122
|-
| [[Jouhimadot]] || ''Nematomorpha''<br />(Vejdovsky, 1886)|| Hiusta muistuttavia muissa eläinryhmissä loisina eläviä matoja. Aikuisena jouhimadot eivät syö lainkaan. Paritteluaikoina ne muodostavat suurta solmua muistuttavan kasa, minkä vuoksi niitä joskus kutsutaan myös Gordionin madoiksi myyttisen [[Gordionin solmu]]n mukaan. Nuoret yksilöt elävät loisina, mutta aikuiset elävät muista eliöistä riippumatta.|| n.&nbsp;320
|-
| [[Kampaleukamadot]] || ''Gnathostomulida'' ||Muutaman millimetrin pituisia, usein läpikuultavia eläimiä. Kampaleukamadoilla on liikkumiseen pieniä kuituja, joita ne voivat käyttää tuntoaisteina (hermosto). Eläimillä on suu, mutta ei peräaukkoa. || n.&nbsp;100
|-
| [[Karhukaiset]] || ''Tardigrada''|| Ovat alle millimetrin kokoisia eläimiä ja tunnettuja kyvystä selviytyä äärioloissa. Ne pystyvät elämään esimerkiksi kiehuvassa vedessä tai selviytymään muutaman minuutin ajan hieman absoluuttista nollapistettä korkeammissa lämpötiloissa (−272 °C).|| yli&nbsp;1&nbsp;000
|-
| [[Käsnäjalkaiset]] || ''Onychophora''|| Useimmiten mustan, sinisen, harmaan, ruskean tai punaisen värisiä matoeläimiä. Niillä on joustava iho ja kyljissään sillä on pieniä hengitykseen tarkoitettuja reikiä. Lajeja elää trooppisilla alueilla: Väli- ja Keski-Amerikassa, Etelä- ja Länsi-Afrikassa sekä Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.||n.&nbsp;200
|-
| [[Laakamadot]] || ''Platyhelminthes''|| Kaksikylkisiä, joilla on liikkumisen mahdollistavat lihakset sekä alkeellinen hermosto. Niillä ei ole hengitys- tai verenkiertoelimistöä. Ne elävät usein loisina. Esimerkkilajina [[verimato]]. || n.&nbsp;25&nbsp;000
|-
| [[Limamadot]] || ''Nemertea'' || || 900
|-
| [[Lonkerojalkaiset]] || ''Brachiopoda'' || || 300–500
|-
| [[Makkaramadot]] || ''Priapulida''||Merenpohjissa eläviä lihaksikkaita ja lieriömäisiä matoja, joilla ei ole verenkiertoa.|| 17
|-
| [[Nilviäiset]] || ''Mollusca'' || || n.&nbsp;112&nbsp;000
|-
| [[Niveljalkaiset]] || ''Arthropoda'' || Runsaslukuinen pääjakso, johon kuuluvat esimerkiksi [[hyönteiset]], [[hämähäkkieläimet]] ja [[äyriäiset]]. Selkärankaisten ohella se on ainoa eläinryhmä, jolla on liikkumiseen tarkoitetut jalat.|| yli&nbsp;1&nbsp;134&nbsp;000
|-
| [[Nivelmadot]] || ''Annelida'' || Kaksikylkisiä, joilla on ruumiinontelo ja verenkiertoelimistö. Lisäksi sillä on värähtelyä ja valoa aistiva hermosto. Esimerkkilajina [[kastemato]]. || n.&nbsp;15&nbsp;300
|-
| [[Nuolimadot]] || ''Chaetognatha'' ||3–150 millimetrin pituisia suoria merissä eläviä matoja, joiden päässä on koukkuja, joita ne käyttävät planktonin tai toisten nuolimatojen saalistamiseen. || n.&nbsp;100
|-
| [[Okapäämadot]] || ''Kinorhyncha'' || || n.&nbsp;150
|-
| [[Piikkinahkaiset]] || ''Echinodermata'' || || n.&nbsp;7&nbsp;000
|-
| [[Pikarimadot]] || ''Entoprocta''|| || n.&nbsp;150
|-
| [[Rataseläimet]] || ''Rotifera'' || Mikroskooppisen pieniä läpikuultavia useimmiten makeissa vesissä tai kostealla maalla eläviä eläimiä, joilla on päässään ratasmainen elin, jota ne käyttävät liikkumiseen ja syömiseen.|| n.&nbsp;2&nbsp;000
|-
| [[Ruiskumadot]] || ''Sipuncula'' || || 144–320
|-
| [[Sammaleläimet]] || ''Bryozoa'' || || n.&nbsp;5&nbsp;000
|-
| [[Selkäjänteiset]] || ''Chordata'' || || yli&nbsp;100&nbsp;000
|-
| [[Sukaspintaiset]] || ''Gastrotricha'' || || n.&nbsp;690
|-
| [[Sukkulamadot]] || ''Nemata'' || || 20&nbsp;000
|-
| [[Tupsumadot]] || ''Phoronida''<br />([[Berthold Hatschek|Hatschek]], 1888) || Noin 45 senttimetrin pituisia matoja, joista osa kykenee venyttämään itsensä lähes viisinkertaisesti pitemmäksi. Niillä ei ole päätä, mutta ruoansulatus ja hermosto niiltä löytyy. Niiden munuaisenkaltaiset elimet toimivat verenkierron puhdistajina, mutta myös sukueliminä.|| n.&nbsp;12
|-
| [[Tähtimadot]] || ''Echiura''<br />(Newby, 1940) || Kuolleita kasveja ja eläimiä sekä pieneliöitä syöviä makkaranmuotoisia merieläimiä. Aiemmin tähtimadot luettiin nivelmatojen luokaksi, mutta A. C. Stephen ehdotti vuonna 1964 sitä pääjaksoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.is/A0Ig | Nimeke = Phylum Echiura | Tekijä = Elsberry, Wesley R. | Julkaisu = Online Zoologists | Selite = Internet Archive | Ajankohta = 10.6.2006 | Viitattu = 31.10.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ulkonäöltään ja tavoiltaan tähtimadot muistuttavat ruiskumatoja.|| 150
|-
| [[Väkäkärsämadot]] || ''Acanthocephala''<br />(Kohlreuther, 1771) || Niin selkärangattomissa kuin selkärankaisissa eläimissä eläviä loisia. Niillä on piikein varustettu imukärsä, jolla eläin tarrautuu isäntänsä ruoansulatuskanavaan.|| n.&nbsp;1&nbsp;150
|-
| ||''[[Cycliophora]]''<br />([[Reinhardt Kristensen|Kristensen]] & [[Peter Funch|Funch]], 1995) || Koillis-Atlantilla ja Välimeressä eläviä äyriäisten suussa eläviä mikroskooppisia eläimiä. ||
|-
| || ''[[Micrognathozoa]]''<br />([[Reinhardt Kristensen|Kristensen]] & [[Peter Funch|Funch]], 2000) || Pääjaksoon kuuluu yksi eläin: ''[[Limnognathia maerski]]''. Se on mikroskooppisen pieni ja muistuttaa paljon rataseläimiä ja kampaleukamatoja. Eläintä on toistaiseksi havaittu ainoastaan Grönlannin länsirannikolla ja eteläisellä Intian valtamerellä. Urospuolisia yksilöitä ei ole toistaiseksi havaittu.|| 1
|-
| ||''[[Monoblastozoa]]''<br />(J. Frenzel, 1892) || Kuuluu vain yksi laji, ''Salinella salve'', jonka sanotaan löytyneen vuonna 1892 Keski-Argentiinasta. Monet tutkijat kyseenalaistavat pääjakson olemassaolon, sillä tuon jälkeen lajia ei ole havaittu. Ainoastaan sen löytäjä on havainnut ja kuvaillut sen.<ref>''Grzimek Animal Life Encyclopedia: Lower Metazoans Lesser Deuterostomes (Volume 1, 2. painos)'', s. 20</ref>|| 0–1
|-
| ||''[[Orthonectida]]''<br />([[Charles Frédéric Girard|Girard]], 1880) || Meriselkärangattomissa eläviä loisia. Tieteellinen nimi tarkoittaa ’suoraan uijat’, vaikkakin yleensä ne uivatkin spiraalin muotoista rataa.||
|-
| ||''[[Rhombozoa]]''<br />([[August David Krohn|A. Krohn]], 1839)|| Muutaman solun kokoisia loiseläimiä (vähiten koko eläinkunnasta). Isäntälajina usein [[mustekalat|mustekala]], [[kalmarit|kalmari]] tai [[seepia]] (munuaisissa). ||
|}
 
<!-- http://en.wikipedia.org/wiki/Phylum -->
{| class="wikitable sortable mw-collapsible"
!Suomenkielinen nimi!!Tieteellinen&nbsp;nimi<br />(Auktori, vuosi)!!Kuvaus!!Lajeja
|- style="background: #f8de7e"
|[[Esiselkäjänteiset]]
|Hemichordata (Bateson, 1885)
|Matomaisia vedessä eläviä eläimiä, jotka elävät joko yksin tai ryhmissä. Lajeja elää kaikissa merissä.
|n.&nbsp;100
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Jouhimadot]]
|Nematomorpha
|Hiusta muistuttavia muissa eläinryhmissä loisina eläviä matoja. Aikuisena jouhimadot eivät syö lainkaan. Paritteluaikoina ne muodostavat suurta solmua muistuttavan kasa, minkä vuoksi niitä joskus kutsutaan myös Gordionin madoiksi myyttisen [[Gordionin solmu]]n mukaan. Nuoret yksilöt elävät loisina, mutta aikuiset elävät muista eliöistä riippumatta.
|n.&nbsp;320
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Kampaleukamadot]]
|Gnathostomulida (Riedl, 1969)
|Muutaman millimetrin pituisia, usein läpikuultavia eläimiä. Kampaleukamadoilla on liikkumiseen pieniä kuituja, joita ne voivat käyttää tuntoaisteina (hermosto). Eläimillä on suu, mutta ei peräaukkoa.
|n.&nbsp;100
|- style="background: #bebebe"
|[[Kampamaneetit]]
|Ctenophora ([[Johann Friedrich von Eschscholtz|Eschscholtz]], 1829)
|Vedessä eläviä kahdesta solukerroksesta rakentuvia ja ruumiinonteloisia eliöitä, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti paljon polttiaiseläimiä. Liikkuvat kahdeksalla kampamaisella levyllä, joissa on tuhansia pieniä värekarvoja.
|n.&nbsp;100
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Karhukaiset]]
|Tardigrada (Doyère, 1840)
|Ovat alle millimetrin kokoisia eläimiä ja tunnettuja kyvystä selviytyä äärioloissa. Ne pystyvät elämään esimerkiksi kiehuvassa vedessä tai selviytymään muutaman minuutin ajan hieman absoluuttista nollapistettä korkeammissa lämpötiloissa (−272 °C).
|yli&nbsp;1&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Käsnäjalkaiset]]
|Onychophora
|Useimmiten mustan, sinisen, harmaan, ruskean tai punaisen värisiä matoeläimiä. Niillä on joustava iho ja kyljissään sillä on pieniä hengitykseen tarkoitettuja reikiä. Lajeja elää trooppisilla alueilla: Väli- ja Keski-Amerikassa, Etelä- ja Länsi-Afrikassa sekä Kaakkois-Aasiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
|n.&nbsp;200
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Laakamadot]]
|Platyhelminthes (Minot, 1876)
|Kaksikylkisiä, joilla on liikkumisen mahdollistavat lihakset sekä alkeellinen hermosto. Niillä ei ole hengitys- tai verenkiertoelimistöä. Ne elävät usein loisina. Esimerkkilajina [[verimato]].
|n.&nbsp;25&nbsp;000
|- style="background: #bebebe"
|[[Laakkoeläimet]]
|Placozoa (Grell, 1971)
|Yhdestä solukerroksesta koostuva, vain yhden lajin sisältävä (Trichoplax adhaerens), pääjakso. Lajia tavataan esimerkiksi Välimeressä.
|1
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Limamadot]]
|Nemertea
|
|900
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Lonkerojalkaiset]]
|Brachiopoda (Duméril, 1805)
|
|300–500
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Madonharvasoluiset]]
|Orthonectida ([[Alfred Giard|Giard]], 1877)
|Meriselkärangattomissa eläviä loisia. Tieteellinen nimi tarkoittaa ’suoraan uijat’, vaikkakin yleensä ne uivatkin spiraalin muotoista rataa.
|
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Mustekalanharvasoluiset]]
|Dicyemida (van Beneden)
|Muutaman solun kokoisia loiseläimiä (vähiten koko eläinkunnasta). Isäntälajina usein [[mustekalat|mustekala]], [[kalmarit|kalmari]] tai [[seepia]] (munuaisissa).
|
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Nilviäiset]]
|Mollusca
|
|n.&nbsp;112&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Niveljalkaiset]]
|Arthropoda (von Siebold, 1848)
|Runsaslukuinen pääjakso, johon kuuluvat esimerkiksi [[hyönteiset]], [[hämähäkkieläimet]] ja [[äyriäiset]]. Selkärankaisten ohella se on ainoa eläinryhmä, jolla on liikkumiseen tarkoitetut jalat.
|yli&nbsp;1&nbsp;134&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Nivelmadot]]
|Annelida
|Kaksikylkisiä, joilla on ruumiinontelo ja verenkiertoelimistö. Lisäksi sillä on värähtelyä ja valoa aistiva hermosto. Esimerkkilajina [[kastemato]].
|n.&nbsp;15&nbsp;300
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Nuolimadot]]
|Chaetognatha
|3–150 millimetrin pituisia suoria merissä eläviä matoja, joiden päässä on koukkuja, joita ne käyttävät planktonin tai toisten nuolimatojen saalistamiseen.
|n.&nbsp;100
|- style="background: #f8de7e"
|[[Piikkinahkaiset]]
|Echinodermata (Bruguière, 1791 [ex Klein, 1734])
|
|n.&nbsp;7&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Pikarimadot]]
|Entoprocta (Nitsche, 1869)
|
|n.&nbsp;150
|- style="background: #bebebe"
|[[Polttiaiseläimet]]
|Cnidaria (Hatschek, 1888)
|Yksinkertaisia säteittäissymmetrisiä eläimiä, joilla on erikoistuneita soluja (hermo-, aistin- ja poltinsoluja). Ei ruoansulatus- tai verenkiertoelimistöä. Esimerkkilajeina [[meduusat]].
|n.&nbsp;11&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Rataseläimet]]
|Rotifera (Cuvier, 1817)
|Mikroskooppisen pieniä läpikuultavia useimmiten makeissa vesissä tai kostealla maalla eläviä eläimiä, joilla on päässään ratasmainen elin, jota ne käyttävät liikkumiseen ja syömiseen.
|n.&nbsp;2&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Ruiskumadot]]
|Sipuncula
|
|144–320
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Sammaleläimet]]
|Bryozoa
|
|n.&nbsp;5&nbsp;000
|- style="background: #f8de7e"
|[[Selkäjänteiset]]
|Chordata (Haeckel, 1874)
|
|yli&nbsp;100&nbsp;000
|- style="background: #bebebe"
|[[Sienieläimet]]
|Porifera (Grant, 1836)
|Alkeellisia eläimiä, joilla ei ole kudoksia, verenkiertoa, aisteja tai hermostoa. Elävät pääosin merissä, mutta jotkin lajit elävät myös muissa vesistöissä ([[järvisieni]]). Tukiranka piitä tai kalkkia. Eivät pysty liikkumaan ja lisääntyvät suvullisesti tai suvuttomasti kuroutumalla. Pystyvät uusimaan tuhoutuneen osan. Esimerkkilajina [[pesusieni]].
|n.&nbsp;5&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Sukaspintaiset]]
|Gastrotricha (Metschnikoff, 1865)
|
|n.&nbsp;690
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Sukkulamadot]]
|Nematoda
|
|20&nbsp;000
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Tupsumadot]]
|Phoronida ([[Berthold Hatschek|Hatschek]], 1888)
|
|n. 12
|- style="background: #ffe0e0"
|[[Väkäkärsämadot]]
|Acanthocephala
|Niin selkärangattomissa kuin selkärankaisissa eläimissä eläviä loisia. Niillä on piikein varustettu imukärsä, jolla eläin tarrautuu isäntänsä ruoansulatuskanavaan.
|n.&nbsp;1&nbsp;150
|- style="background: #ffe0e0"
|
|[[Cephalorhyncha]] ([[Vladimir V. Malahov|Malakhov]], 1980)
|
|
|- style="background: #ffe0e0"
|
|[[Cycliophora]] ([[Peter Funch|Funch]] & [[Reinhardt Kristensen|Kristensen]], 1995)
|Koillis-Atlantilla ja Välimeressä eläviä äyriäisten suussa eläviä mikroskooppisia eläimiä.
|
|- style="background: #ffe0e0"
|
|[[Gnathifera]] (Ahlrichs, 1995)
|
|
|- style="background: #a0b0d0"
|
|[[Xenacoelomorpha]] (Philippe ''et al.'', 2011)
|
|
|-class="sortbottom"
|'''Yhteensä: 32'''
|
|
|
|}
 
{| class="wikitable collapsible" border="0" cellspacing="1"
!| <!-- http://en.wikipedia.org/wiki/Phylum -->
|}
 
 
== Evoluutio ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eläimet”