Päiväntasaajan ja napojen lisäksi tärkeitä leveyspiirejä ovat [[Kravun kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ N) pohjoisella ja [[Kauriin kääntöpiiri]] (23° 26′ 22″ S) eteläisellä pallonpuoliskolla, jotka antavat auringon pohjoisimman ja eteläisimmän [[zeniitti]]aseman, sekä [[napapiiri]]t (66° 33′ 39″), jotka kuvaavat [[kaamos|kaamoksen]] rajaa.
==Leveysaste==
{{pääartikkeli|[[Leveysaste]]}}
Leveysastetta (φ) mitataan [[aste]]in (°) kulmamittana päiväntasaajan 0°:sta (matalat leveysasteet) napojen 90°:seen (korkeat leveysasteet). Leveyspiirin sijainnilla on absoluuttinen arvo, mutta leveysaste on arvojen vaihteluväli. Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′) ja edelleen 60 sekuntiin (″). Nämä minuutit ja sekunnit ilmoitetaan maapallon navan puolelta, eli esim. leveyspiiri 23° 26′ 22″ S on kauempana päiväntasaajalta kuin leveyspiiri 23° 00′ 00″ S.
Pohjoista leveyttä merkitään yleensä kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S. Joskus eteläinen leveys annetaan negatiivisena, pohjoinen positiivisena. Esimerkiksi [[Suomi|Suomen]] mantereen pohjoisin kohta [[Utsjoki|Utsjoen]] [[Nuorgam|Nuorgamissa]] sijaitsee leveyspiirillä 70° 05′ N ja eteläisin [[Hanko|Hangon]] Tulliniemessä vastaavasti kohdalla 59° 48′ N.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fmi.fi/saa/havainto_93.html | Nimeke = Paikallissään asemakuvaukset | Julkaisija = Ilmatieteen Laitos| Viitattu = 21.4.2009}}</ref>
[[Ekliptika|Ekliptisessä]] [[koordinaatisto]]ssa, jonka pohjana on [[eläinrata]], määritellään ekliptinen latitudi. Galaktinen latitudi on leveysaste [[galaktinen koordinaatisto|galaktisessa koordinaatistossa]]. Galaktinen 0-leveysaste seuraa [[Linnunrata|Linnunradan]] tasoa.