Ero sivun ”Aarno Karimo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ Suomen urheilun ansioristit ja -mitalit (suunnittelija) |
Linkkilisäys |
||
Rivi 37:
===Vapaana taiteilijana===
Toimittuaan lyhyen aikaa yleisesikunnan osastopäällikkönä Karimo jättäytyi 1927 vapaaksi taiteilijaksi ja kirjailijaksi. Hän maalasi muotokuvia ja [[Hancock (Michigan)|Hancockissa]] [[Michigan]]issa sijaitsevaan [[Finlandia University|Suomi-opistoon]] vuonna 1946 luovutetun kookkaan [[Delaware]]-aiheisen taulun sekä veisti Karjalankannakselle vuonna 1935 suuret [[Vanhan Suomen lahjoitusmaat|lahjoitusmaatalonpoikien]] muistomerkit. Karimo suunnitteli myös arvohenkilöille luovutettuja adresseja ja lahjaesineitä, joista merkittävin oli [[sotamarsalkka|sotamarsalkaksi]] ylennetylle [[Gustaf Mannerheim]]ille vuonna 1933 luovutettu [[eebenpuu]]sta, [[norsunluu]]sta ja [[kulta|kullasta]] valmistettu [[marsalkansauva]].<ref name="KB" /><ref name="TSK" />
Sota-aikana Karimo piirsi runsaasti propagandajulisteita ja muita painotuotteita ja suunnitteli [[Talvisodan muistomitali]]n. Hänen sotilasarvonsa oli vuodesta 1940 [[majuri]]. Karimo oli 1941–1942 päämajan kunniamerkkitoimiston päällikkö ja osallistui muun muassa [[Mannerheim-risti]]n suunnitteluun.<ref name="KB" /> Hän suunnitteli myös olympialaissa menestyneitä urheilijoita ja urheilujärjestötoiminnassa ansioituneita henkilöitä varten vuonna 1945 perustetut Suomen urheilun ansioristit ja -mitalit, jotka myöhemmin (1983) nimettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristeiksi ja -mitaleiksi.<ref name="Ritarik-100v-s118">{{Wikidataviite|Q75278133|Sivut=118,120|Selite=Aarno Karimo mainitaan suunnittelijana s. 118 kuvan yhteydessä; [http://www.ritarikunnat.fi/images/RK_nayttelykirja_www.pdf näyttelykirja pdf-muodossa]|Viitattu=17.11.2019}}</ref> Sodan jälkeen aika ei enää ollut hänen aatteilleen otollinen ja hän keskittyi [[Kalevala]]n kuvitukseen, joka kuitenkin jäi kesken hänen kuollessaan vuonna 1952. Työn saattoi päätökseen [[Hugo Otava]], ja 2 500 kuvaa sisältänyt Kuva-Kalevala ilmestyi 1953.<ref name="KB" />
| |||