Ero sivun ”Vladimir Lenin” versioiden välillä

Menševikit toimivat enemmän Länsi-Euroopan puolueiden lailla, kun taas bolševikit olivat taistelujärjestö, joka pyrki kaatamaan tsaarinvallan muun muassa terrorilla. Menševikkien merkittävimpinä johtajana olivat Juli Martov, Georgi Plehanov ja [[Vera Zasulitš]]. Bolševikkeihin liittyivät myöhemmin monet entisistä menševikeistä muun muassa Lev Trotski, jonka taidot osaltaan auttoivat lokakuun vallankumouksen onnistumisessa, ja [[Aleksandra Kollontai]].<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 37</ref> Menševikit pitivät puoluejäsenyyden avoimena ja tekivät yhteistyötä myös muiden puolueiden kanssa ja sen jäseniä päätyi myöhemmin jopa toiseen [[Aleksandr Kerenski]]n johtamaan [[Venäjän väliaikainen hallitus|väliaikaiseen hallitukseen]].<ref>Mitä Lenin todella sanoi, s. 40</ref>

 

 

[[Verisunnuntai (1905)|9. tammikuuta 1905]] Pietarin työläiset marssivat pappi Georgi Gaponin johdolla viemään anomusta [[Talvipalatsi]]in keisari Nikolai II:lle lakiasäätävän kokouksen koollekutsumiseksi. Anomuksessa esitettiin muun muassa progressiivisen tuloveron ja työsuojelulain säädännön aikaan saamista ja Venäjän–Japanin sodan lopettamista. Marssijoiden edessä marssi ortodoksikirkon pappi Georgi Gapon. Talvipalatsin lähelle päästyään heitä kehotettiin hajaantumaan, mutta he jatkoivat marssimistaan, ja sotilaat avasivat tulen surmaten kymmeniä ihmisiä. Joka puolella Venäjää alettiin lakkoilemaan ja syntyi mellakoita.<ref>Service, Lenin, s. 198−199</ref>