Ero sivun ”Olavi J. Mattila” versioiden välillä

246 merkkiä lisätty ,  1 kuukausi sitten
Mattilan nimi oli mukana 1970-luvun lopulla Kekkosen seuraajaveikkauksissa. Häntä pidettiin kompromissina, jonka keskustapuolue olisi voinut nimittää ehdokkaaksi Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen asemesta. Mattilan uran alamäki kuitenkin alkoi samoihin aikoihin, kun Valmet oli poliittisista syistä johtuen joutunut 1979 ottamaan haltuunsa epäonnistuneen [[Valco]]-kuvaputkitehtaan. Valmet onnistui pitämään yllä tehtaan tuotantoa yllä sen verran, että tehtaan koneet saatiin myytyä. Tämä rasitti kuitenkin Valmetin taloutta siinä määrin, että kun samanaikaisesti idänkauppa tyrehtyi, Valmet joutui saneeraukseen ja Mattila osin kohtuuttomankin arvostelun kohteeksi.
 
Vuonna 1981 julkaistussa ''[[Tamminiemen pesänjakajat]]'' -kirjassa Mattilaa luonnehdittiin "kaatuvaksi mahtimieheksi". Mattila joutuijoutuikin luopumaan sekä Valmetin että Enson johdosta 1981, kun Kekkonen erosi presidentin tehtävistä. Hän siirtyi viettämään eläkepäiviään Hyvinkään maatilalleen, joka jouduttiin pakkohuutokauppaamaan velkojen vuoksi 1999. Hän ei myöskään välttynyt henkilökohtaiselta talouskatastrofilta, kun hän sekaantui &ndash; ilmeisesti harhautettuna &ndash; [[nigerialaiskirjeet|nigerialaisten huijareiden]] bisneksiin ja tuomittiin 2004 ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksesta ja velallisen epärehellisyydestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073952657/Olavi+J+Mattilalle+ehdollista+vankeutta | Nimeke = Olavi J. Mattilalle ehdollista vankeutta | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 11.3.2004 | Viitattu=25.8.2014}}</ref><ref>Lauantaiseura: ''Tamminiemen pesänjakajat'', s. 111–114. Tampere: Kustannus-Vaihe, 1981. ISBN 951-99336-6-2.</ref>
 
==Yksityiselämä==
42 159

muokkausta