Ero sivun ”Hiilikuitu” versioiden välillä

'''Hiilikuitu''' on [[Hiili|hiilisäie]] tai hiilisäikeistä valmistettu kudos, jossa säikeen läpimitta on yleensä noin 5–8 μm. Hiilikuitu on lähes täysin hiiliatomeja. Hiiliatomit ovat sitoutuneet toisiinsa mikroskooppisen pieniksi [[Kiderakenne|kiteiksi]], jotka on ovat asettuneet säikeeksi vastakkaisesti säikeen pituussuuntaan nähden. Yksi kudos saattaa sisältää useita tuhansia säikeitä. Hiilikuitusäikeen rakenne on samankaltainen kuin hiilinanolevyn, mutta säikeen muodossa <ref name='"makingcarbonfibre'">{{Verkkoviite | Osoite = http://pslc.ws/macrog/carfsyn.htm | Nimeke = Making of carbonfibre | TekijäJulkaisija = The University of Southern Mississippi Department of Polymer Science| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>.

Ensimmäiset hiilikuidut valmistettiin 1950-luvulla ohjuskomponenttien muoviosien lujittamiseen. Ensimmäiset hiilikuidut valmistettiin kuumentamalla [[viskoosi]]säikeitä, kunnes ne karbonoituivat. Prosessi oli erittäin tehoton ja lopputuotteessa oli vain n. 20% hiiltä ja sen kestävyys sekä jäykkyys olivat huonot. 1960-luvulla prosessia kehitettiin käyttämällä raaka-aineena polyakrylonitriiliä. Tällöin lopputuotteesta oli jo 55% hiiltä ja sen ominaisuudet olivat huomattavasti paremmat. 1970-luvulla löydettiin uudeksi raaka-aineeksi öljypiki, josta tuotetulla hiilikuidulla olikin hyvä taivutuslujuus, mutta puristuslujuus on rajallinen, joten sen käyttö on pysynyt vähäisenä. <ref name='"madehow'">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.madehow.com/Volume-4/Carbon-Fiber.html#b | Nimeke = Madehow| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =madehow.com | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Hiilikuitu koostuu useista säikeistä. Yksittäinen säie on halkaisijaltaan 5-8 mikrometriä ja koostuu lähes täysin hiilestä. Aluksi kehitetyt säikeet olivat 7–8 mikrometriä halkaisijaltaan ja viime aikoina on päästy viiteen [[mikrometri]]in <ref name='impactresistance'>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/001043619190549V | Nimeke = The impact resistance of composite materials — a review | Tekijä = W. J. Cantwell, J. Morton| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 5.9.1991| Julkaisupaikka = | Julkaisija =sciencedirect.com | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Rakenteeltaan hiilikuitu muistuttaa [[grafiitti]]a. Ne koostuvat hiiliatomikerroksista, joissa atomit ovat järjestäytyneet heksagonaaliseen muotoon. Hiilikuitu ja [[grafiitti]] eroavat toisistaan näiden kerroksien tavasta kiinnittyä toisiinsa.

Hiilikuidut luokitellaan niiden vetolujuuksien avulla. Vetolujuus mittaa kuinka paljon voimaa eri suuntiin tietyn läpimitan kuitu kestää katkeamatta. Vetolujuuden yksikkö [[SI-järjestelmä]]ssä on [[Pascal_(yksikkö)|Pascal]]. Kuidut joiden vetolujuus on alle 240 [[Pascal_(yksikkö)|GPa]] määritellään alhaisen lujuuden hiilikuiduiksi. Erittäin korkean lujuuden hiilikuiduiksi määritellään kuidut, joiden vetolujuus on 500–1000 GPa. Teräksen vetolujuus on noin 200 GPa, joten siihen verrattuna vahvin hiilikuitu on noin viisi kertaa vahvempaa.<ref name='"madehow'>{{Verkkoviite | Osoite = http:"//www.madehow.com/Volume-4/Carbon-Fiber.html#b | Nimeke = Madehow| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref>

Hiilisäikeitä valmistetaan muun muassa [[pyrolyysi]]llä [[:en:Polyacrylonitrile|polyakrylonitriilistä]] (PAN). Kuumennuksessa [[polymeeri]] muodostaa hiiliketjuja, jotka liittyvät pitkiksi [[kuitu|kuiduiksi]]. Lopputuote on 93–95-[[prosentti]]sta [[hiili|hiiltä]]. [[Polyakryylinitriili]]ä lämmitetään, jolloin polyakryylinitriilissä oleva [[hiili|hiilen]] ja [[typpi|typen]] [[kolmoissidos]] katkeaa. Tällöin hiilen ja ketjussa seuraavan hiilen välille muodostuu [[yksinkertainen_sidos|yksinkertainen sidos]] ja hiiliketju muuttuu kehämäiseksi. <ref name='"makingcarbonfibre'>{{Verkkoviite | Osoite = http:"//pslc.ws/macrog/carfsyn.htm | Nimeke = Making of carbonfibre | Tekijä = The University of Southern Mississippi Department of Polymer Science| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref>

Tämän jälkeen suoritetaan uusi lämmitys, noin 700&nbsp;°C:een. Tällöin kehät aromatisoituvat. Tämän jälkeen lämmitetään jälleen uudelleen, noin 400–600&nbsp;°C:een jolloin kehät muodostava toisten kehärivien kanssa toistuvia rivejä. Tässä vaiheessa muodostuu myös typpikaasua, kun typpiatomeja vapautuu kehärivien väleistä. Lopulta kun rivejä sulautuu yhteen, jäljelle ei jää juurikaan typpeä, vaan grafiittimuodossa olevaa 93–95-prosenttista hiiltä. <ref name='"makingcarbonfibre'>{{Verkkoviite | Osoite = http:"//pslc.ws/macrog/carfsyn.htm | Nimeke = Making of carbonfibre | Tekijä = The University of Southern Mississippi Department of Polymer Science| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref>

PAN:i käyttävällä menetelmällä tuotetaan noin 90% maailman hiilikuidusta. Lopuilla 10% hiilikuiduista on raaka-aineena öljypiki tai viskoosi. <ref name='"howitismade'">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.zoltek.com/carbonfiber/how-is-it-made/ | Nimeke = Zoltek Corporation | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = zoltek.com| Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref> Myös puusta erotetun selluloosan taija ligniinin käyttöä hiilikuidun valmistukseen kehitetään.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.tiedetuubi.fi/tekniikka/mahtava-idea-kevytta-ja-kestavaa-hiilikuitua-voi-tehda-puusta |nimeke=Mahtava idea: kevyttä ja kestävää hiilikuitua voi tehdä puusta {{!}} Tiedetuubi|julkaisu=www. tiedetuubi.fi|viitattu=2016-09-22}}</ref>

Hiilikuidulla [[lujitemuovi|lujitettu muovirakenne]] on painoltaan tyypillisesti puolet vastaavan lujuisen teräsrakenteen painosta, jonka takia hiilikuitu on erittäin suosittu avaruus- ja ilmailualalla, urheiluvälineissä, urheiluautoissa, purjeveneiden mastoissa, ja kaikessa muussa missä tarvitaan keveyttä ja lujuutta. Hiilikuidulla voidaan myös lujittaa tekstiilejä. Kankaisiin kudotaan mukaan hiilikuitusäikeistä koottuja lankoja, jolloin kankaan lujuus moninkertaistuu. <ref name='"howitismade'>{{Verkkoviite | Osoite = http:"//www.zoltek.com/carbonfiber/how-is-it-made/ | Nimeke = Zoltek Corporation | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref>

Potentiaalisia tulevaisuuden käyttökohteita hiilikuidulle on jatkuvasti yhä enemmän. Esimerkiksi sähköntuotannon parissa käyttökohteita ovat [[tuulivoima]], paineistetun [[maakaasu]]n varastointi ja kuljetus sekä [[polttokenno]]t. Nykyään hiilikuitua käytetään urheiluautoissa, mutta hinnan laskiessa massatuotannossa oleviin autoihin tulee myös enemmän hiilikuitua, joka laskee niiden painoa ja siten kulutusta. Rakennusalalla voidaan valmistaa kevytelementtejä hiilikuidusta sekä hiilikuidun ominaisuuksia voidaan hyödyntää maanjäristyksiltä suojautumiseen rakennuksissa. Hiilikuitu on myös lupaavimpia [[avaruushissi]]n materiaaleja<ref name='spaceelevator'>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2104847/Space-elevator-takes-tourists-22k-miles-orbit-built-40-years.html | Nimeke = Space Elevator| Tekijä = Daily Mail| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mail Online| Ajankohta = 22.2.2012| Julkaisupaikka Julkaisija = |Daily Julkaisija =Mail | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>. <ref name='"howitismade'>{{Verkkoviite | Osoite = http:"//www.zoltek.com/carbonfiber/how-is-it-made/ | Nimeke = Zoltek Corporation | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.5.2013 | Kieli = }}</ref>