Ero sivun ”Ristiretket” versioiden välillä

231 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
ristiretket eivät alkaneet muslimeja vastaan, kuten aiemmin oli väitetty
(ristiretket eivät alkaneet muslimeja vastaan, kuten aiemmin oli väitetty)
{{ristiretki}}
{{Kristinusko}}
'''Ristiretket''' olivat [[paavi]]n hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja [[sota]]retkiä erityisesti [[keskiaika|keskiajalla]]. Aluksi tarkoitus oli vallata [[Jerusalem]] takaisin [[Kristityt|kristittyjen]] hallintaan, koska Egyptin fatimidit olivat estäneet pyhiinvaellukset sinne.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jukka Korpela|Nimeke=Länsimaisen yhteiskunnan juurilla|Vuosi=2015|Sivu=252|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref> Ristiretket alkoivat sen takia aseellisina "pyhiinvaelluksina" Välimeren itärannikolle 1000-luvun lopussa. NiidenNe sotilaallineneivät menestyskuitenkaan johtuikohdistuneet osaltaan siitämuslimeja, ettävaan vastavoimanaseldzukkeja olleessaeli [[Seldžukit|seldzukkivaltakunnassa]]"persialaisia" oli siirrytty heimorakenteeseen perustuneeseen appanaasi-järjestelmäänvastaan, jonkasillä tuloksenamuslimeja valtakuntapidettiin olivielä murentunuttällöinkin itsenäistenainoastaan sotaherrojenkristillisenä hallitsemiin pieniin alueisiinharhaoppina.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=EspositoKorpela, J.L.|Nimeke=The2015, Oxford History of Islam|Vuosi=2000|Sivu=372|Julkaisija=Oxford University Press}}253</ref>
 
Ristiretkien sotilaallinen menestys johtui osaltaan siitä, että vastavoimana olleessa [[Seldžukit|seldzukkivaltakunnassa]] oli siirrytty heimorakenteeseen perustuneeseen appanaasi-järjestelmään, jonka tuloksena valtakunta oli murentunut itsenäisten sotaherrojen hallitsemiin pieniin alueisiin.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Esposito, J.L.|Nimeke=The Oxford History of Islam|Vuosi=2000|Sivu=372|Julkaisija=Oxford University Press}}</ref>
 
Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös [[Eurooppa|Euroopassa]] olevia [[Pakanuus|pakanallisia]] tai [[Kerettiläisyys|harhaoppisina]] pidettyjä maita ja kansoja vastaan muun muassa [[Itämeri|Itämeren]] etelärannikolle. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei läheskään aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaiset välttämättä muutenkaan pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Merkittäviä olivat myös katolisen kirkon kerettiläisiksi katsomia ryhmiä vastaan Etelä-[[Ranska]]ssa ja [[Böömi]]ssä tehdyt ristiretket.