Ero sivun ”Pyhän Henrikin legenda” versioiden välillä

 

'''Pyhän Henrikin legenda''' ({{k-la|Legenda sancti Henrici}}) on [[keskiaika|keskiajalla]] [[Turun hiippakunta|Turun hiippakunnassa]] laadittu [[pyhimyslegenda]]. [[Piispa Henrik]]in [[Kanonisointi|kanonisoinnissa]] käytetty legenda käsittää selostuksia piispan elämästä ja ihmeteoista.<ref name=sal>Tapio Salminen: ''Joki ja sen väki – Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle''. Viitattu 15.1.2013.</ref> Se on laadittu noin vuosina 1270–1290, yli sata vuotta piispa Henrikin oletetun kuoleman jälkeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuomas Heikkilä|Nimeke=Pyhän Henrikin Legenda|Vuosi=2006|Sivu=235|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1039 (2.painos)}}</ref>

 

 

{{sitaatti|Mutta kun hän viisaudella ja uutteruudella ahkeroitsi Suomen kirkon perustamista ja vahvistamista, tapahtui, että hän tahtoi rangaista kirkkokurilla erästä miehentappajaa teon kauheuden tähden, jotta ei liian helppo anteeksisaanti yhä yllyttäisi rikoksiin. Mainittua autuuden apukeinoa tuo onneton verenvikainen halveksi ja lisäsi vain lopullista tuomiotaan, vihaa pitäen sille, joka häntä terveellisesti ojensi. Niinpä kelvoton karkasi oikeudenpitäjän ja hänen oman autuutensa innostelijan kimppuun, jonka julmasti surmasi. Niin kaatui Jumalan palvelija oikean asian puolesta ja astui kunniakas voitonpalmu kädessä Jerusalemin korkeaan temppeliin.}}<ref>Seppo Zetterberg (toim.): ''Suomen historian pikkujättiläinen'', s. 52. Porvoo-Helsinki-Juva: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0.</ref>

 

 

Pyhän Henrikin legenda on yksi kolmesta piispa Henrikin toiminnasta kertovasta lähteestä. Muut ovat 1600-luvulla ensimmäisen kerran muistiin kirjoitettu [[Piispa Henrikin surmavirsi]] sekä [[Satakunnan historiallinen maakunta|satakuntalainen]] ja [[Varsinais-Suomi|varsinaissuomalainen]] kansanperinne. Yksikään Henrikin aikainen lähde ei mainitse piispaa, joten hänen olemassaolostaan ei ole täyttä varmuutta.<ref name=sal/>