Versio 22. lokakuuta 2019 kello 10.11 muokkaa Naatti Potaatti (keskustelu \| muokkaukset) 31 muokkausta →‎Mannerheim-risti ja sotimisen loppu Suomessa: Poistettu lauseentynkä, joka lienee muokkauksissa unohtunut Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta ← Vanhempi muutos		Versio 20. joulukuuta 2019 kello 14.21 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 724 muokkausta →‎Kohti Petroskoita: - kuka värväsi Uudempi muutos →
Rivi 54: [[Image:Torni lauri.jpg\|thumb\|20opx\|Saksan SS:n [[Untersturmführer]] Törni vuonna 1941.]] Suomesta värvättiin vuoden 1941 keväällä [[suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona\|SS-pataljoona]]an taistelemaan Saksan riveihin [[SS-divisioona Wiking]]issä. ~~Törni~~Törnin ~~oli~~värväsi Waffen-SS-joukkoihin [[Gunnar Lindqvist]], jääkärivääpeli ja tunnettu kansallissosialisti.<ref>André Swanström: ''Hakaristin ritarit – Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset'', s. 80–81. Atena, Jyväskylä 2018.</ref> Törni oli 6. kesäkuuta]] [[1941]] alkaen kirjoilla Waffen SS:n suomalaispataljoona Nordostissa. Törni ei puhunut saksaa eikä paikalla olleiden mukaan myöskään arvostanut saksalaistyyppistä ylenmääräistä ja turhaa "pokkuroimista". Upseerinvakanssin puute johti siihen, että hän palasi Suomeen [[30. heinäkuuta]] 1941. Törni pyrki ja pääsi [[8. elokuuta]] 1941 joukkueenjohtajaksi [[ratsumestari]] [[Lars Rönnquist]]in johtamaan kovan joukko-osaston maineen saaneeseen [[Kevyt Osasto 8 (jatkosota)\|Kevyt Osasto 8:aan]]. Osasto kuului [[kenraalimajuri]] [[Frans Uno Fagernäs]]in [[1. divisioona (jatkosota)\|1. divisioonaan]], joka taisteli [[Aunus\|Aunuksessa]]. Törni sai johdettavakseen ensin konekivääri- ja sitten panssarivaunujoukkueen. [[Karjalan armeija]]n yleishyökkäys alkoi [[4. elokuuta]] kohti [[Petroskoi]]ta. Törnin panssarivaunujoukkue ja myös Saksasta palanneen [[vänrikki]] [[Kosti Paukkala]]n johtama panssariautojoukkue raivasivat tietä ajamalla hyökkäävän osaston edessä. Panssarivaunut eivät kuitenkaan huonon maastoliikkuvuutensa vuoksi kyenneet seuraamaan osaston liikkeitä. Törnin joukkue alistettiin [[everstiluutnantti]] [[Paavo Susitaival\|Paavo Susitaipaleen]] [[Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)\|Jalkaväkirykmentti 29:lle]], joka kuului [[eversti]] [[Kaarlo Heiskanen\|Kaarlo "Kylmä-Kalle" Heiskasen]] [[11. divisioona (jatkosota)\|11. divisioonaan]]. Divisioona eteni kohti [[Prääsä]]n taisteluita, ja sieltä [[Matrossa]]n kautta [[Petroskoi]]hin johtavan päätien tuntumaan. Törnin panssariosasto avusti jalkaväen etenemistä tuhoamalla vihollispesäkkeitä. Rivi 62: Suomalaisten valtaamassa [[Äänislinna\|Petroskoi]]ssa Törni tapasi uudelleen vanhan ihastuksensa Ilona Oeschin, joka toimi muonituslottana. Tapaaminen jäi lyhyeksi suomalaisten jatkaessa hyökkäystä [[Kontupohja]]n kautta [[Karhumäki\|Karhumäelle]]. Karhumäen taistelujen aikana Törni joutui luovuttamaan vaununsa [[1. jääkäriprikaati (jatkosota)\|1. jääkäriprikaatille]], jota komensi kenraalimajuri [[Ruben Lagus]].<ref>Kallonen–Sarjanen 1997, s. 63–64.</ref> Suomalaiset olivat [[Aunus\|Aunuksessa]] saavuttaneet tavoitteensa ja asemasota alkoi. Tammikuussa [[1942]] Törni määrättiin everstiluutnantti [[Matti Aarnio\|Motti-Matti Aarnion]] [[Jalkaväkirykmentti 56 (jatkosota)\|Jalkaväkirykmentti 56:n]] joukkueenjohtajaksi. Törni haavoittui vakavasti hiihdettyään partioretkellä miinaan yöllä 23.3.1942 Malussa. Hän sai sirpalevammoja eri puolille ruumistaan ja hän halvaantui osittain. Maaliskuussa 1942 hänet ylennettiin [[luutnantti\|luutnantiksi]]. Hän palasi [[Seinäjoki\|Seinäjoen]] sotasairaalasta ylennettynä juhannuksen jälkeen 1942 entiseen osastoonsa 1. komppanian päälliköksi. == Partiomies ==

Ero sivun ”Lauri Törni” versioiden välillä