|
| logo =
| kuva = National_Library_of_Finland.jpg
| kuvateksti = Carl Ludvig Engelin suunnittelema Kansalliskirjastonvuonna päärakennus,1840 jokavalmistunut valmistuiKansalliskirjaston vuonna [[1840]].päärakennus
| sijainti = [[Helsinki]]
| koordinaatit =
Kansalliskirjaston päärakennus sijaitsee [[Senaatintori|Senaatintorin]] ja [[Helsingin yliopiston päärakennus|Helsingin yliopiston päärakennuksen]] naapurissa. Rakennuksen sisäänkäynti on [[Unioninkatu|Unioninkadun]] varrella [[Helsingin tuomiokirkko|Tuomiokirkon]] sisäänkäyntiä vastapäätä.
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajana toimiion [[Cecilia af Forselles]]. Hänen edeltäjänsä [[Kai Ekholm]] toimi ylikirjastonjohtajana vuodesta 2001 vuoden 2018 elokuuhun.
Vuonna 2017 Kansalliskirjaston kokoelmaan kuului 3kolme miljoonaa kirjaa ja 3kolme miljoonaa muuta julkaisua, ja kirjasto digitoi vuoden aikana noin 2,2 miljoonaa sivua kansallisia aineistoja. Vuoden 2017 lopussa [https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu Digi.kansalliskirjasto.fi] -palvelussa oli reilusti yli 12 miljoonaa sivua, joista aikakauslehtiä 6,5 miljoonaa sivua ja sanomalehtiä lähes 6,3 miljoonaa sivua.
Vuonna 2015 kokoelmaan kuului 115 hyllykilometriä aineistoa ja 814 miljoonaa tiedostoa suomalaisia verkkosivuja haravoitiin kirjaston verkkoarkistoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tehtavat-ja-strategia/avainlukuja-2015|nimeke=Avainlukuja 2015|julkaisu=Kansalliskirjasto|viitattu=2016-09-18|tekijä=Katri Nissilä|ajankohta=2016-04-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Historia ==
[[Tiedosto:The National Library of Finland, The Cupola Hall.jpg|alt=|pienoiskuva|upright|Kansalliskirjaston Kupolisali.]]
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelman alkuna pidetään [[Turun kimnaasi]]n noin 20 niteen kirjakokoelmaa, joka siirtyi [[Turun akatemia]]lle sen perustamisen yhteydessä vuonna [[1640]]. Kirjasto sai 1640-luvulla merkittäviä kirjalahjoituksia, jotka olivat peräisin [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] ryöstösaaliista. Kirjastonhoitaja [[Axel Kempe]]n vuonna [[1655]] julkaisemassa kirjastoluettelossa oli listattu jo pitkälti toista tuhatta teosta. Vuonna [[1707]] Ruotsin kuninkaallinen [[kansliakollegio]] määräsi, että maan kaikkien kirjapainojen oli luovutettava yksi kappale kaikkia painamiaan teoksia maan yliopistoille, joihin myös Turun akatemia kuului. [[1700-luku|1700-luvun]] kuluessaluvulla kokoelma alkoi muutenkin kasvaa, ja [[1800-luku|1800-luvun]] alussa kirjaston kokoelmaan kuului noin 30 000 nidettä.
Autonomian aikana kirjaston [[vapaakappaleoikeus]] laajeni, sillä vuodesta [[1820]] lähtien piti Suomen lisäksi myös koko Venäjän valtakunnan kirjapainojen luovuttaa vapaakappaleet Turun akatemialle. [[Turun palo]] vuonna [[1827]] tuhosi kuitenkin kirjaston kokoelmat lähes täydellisesti: tulelta säästyi vain noin 800 lainassa ollutta nidettä. Kokoelmien kerääminen jouduttiin aloittamaan siis lähes alusta. Merkittävä osa ennen paloa Suomessa painettuja kirjoja saatiin kirjankeräilijä [[Matti Pohto|Matti Pohdon]] kokoelmista. Lukuisien kirjalahjoitusten ja kirjaston omien hankintojen tuloksena kokoelma kasvoi itsenäisyyden alkuun mennessä yli 300 000 niteeseen. Muun muassa siitä syystä ja atomipommin kaltaisten uhkien takia vapaakappaleita kerätään eri puolille maata, kuten Helsinkiin, Jyväskylään ja Ouluun. Myös [[Asikkala]]n [[Urajärvi|Urajärven]] varastokirjastoyksikköön on sijoitettuna kirjaston aineistoja.
Helsingin yliopiston kirjaston asema Suomen kansalliskirjastona on vahvistunut vähitellen. Etenkin vuonna [[1972]] perustetun bibliografisen osaston ja vuonna [[1993]] kirjastoon liitetyn, aiemmin suoraan [[opetusministeriö|opetusministeriön]] alaisuudessa toimineen tieteellisten kirjastojen atk-yksikön myötä siitä on kehittynyt Suomen tieteellisten kirjastojen yhteinen palveluorganisaatio. Vuonna [[1998]] kirjastossa aloitti toimintansa myös Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib, ja vuonna [[1990]] perustetusta Mikkelin digitointi- ja konservointikeskuksesta on vuosituhannen vaihteesta lähtien pyritty luomaan kansallinen digitointikeskus.
Helsingin yliopiston kirjaston nimi vaihtui Kansalliskirjastoksi [[1. elokuuta]] [[2006]] samalla, kunjolloin kirjaston toimialaa laajennettiin. Vanha nimi, Helsingin yliopiston kirjasto, sai uuden käyttötarkoituksen vuoden 2010 alussa, kun Helsingin yliopiston muut kirjastot ([[Opiskelijakirjasto]] sekä kampus- ja tiedekuntakirjastot) yhdistettiin [[Helsingin yliopiston kirjasto|omaksi erillislaitoksekseen]].
==Päärakennus==
[[Carl Ludvig Engel|Carl Ludvig Engelin]]in suunnittelema Helsingin yliopiston kirjaston päärakennus valmistui vuonna [[1840]]. Lisärakennus, kirjavarasto ''Rotunda'', valmistui vuonna [[1906]]. [[1950-luku|1950-luvulla]] kirjastorakennuksenKirjastorakennuksen läheisyyteen louhittiin 1950-luvulla maanalaisia kokoelmatiloja, joita on sittemmin merkittävästi laajennettu. Vuonna [[1998]] kirjasto laajeni lisäksi samassa korttelissa sijaitsevaan ''Fabiania''-rakennukseen, johon se yhdistettiin maanalaisella tunnelilla.
Kirjastolla on toimitiloja lisäksi Helsingin Vallilassa sekä Mikkelissä ja Urajärvellä.<ref name="Hesari" />
== Kokoelmat ja palvelut ==
[[Tiedosto:Kansalliskirjasto 7.jpg|thumbpienoiskuva|upright|Yleinen lukusali Kansalliskirjastossa.]]
[[Tiedosto:Six Floors of Library.jpg|thumbpienoiskuva|upright|leftvasen|Rotundassa on kuusi kerrosta.]]
Kirjastolla on lähes kattava kokoelma Suomessa julkaistua ja muuta Suomeen liittyvää kirjallisuutta ([[Fennica (kansallisbibliografia)|Fennica-kokoelma]]) ja laaja kokoelma muutakin humanististen tieteenalojen kirjallisuutta. Kirjastoon kuuluu useita erikoiskokoelmia (mm. Monrepos-kokoelma, Nordenskiöldin kokoelma, Lapponica, Reenpää-kokoelma) sekä erikoiskirjastoja (mm. [[Slaavilainen kirjasto]] ja [[musiikkikirjasto]]). Lisäksi Kansalliskirjastolla on suuri käsikirjoituskokoelma, joka sisältää esim. tunnettujen kulttuurihenkilöiden ja tieteentekijöiden henkilöarkistoja sekä keskiajalta peräisin olevan pergamenttifragmenttien aineiston. Vuonna [[2011]] kirjaston kokoelmiin kuului yhteensä noin kolme miljoonaa kirjaa ja kausijulkaisua. Verkkoarkisto sisälsi 718 miljoonaa tiedostoa. Pääosa kirjaston kirjoista on luetteloitu Helsingin yliopiston ylläpitämien kirjastojen yhteiseen Helka-tietokantaan, minkä lisäksi kansalliskokoelman aineistoja löytyy Fennica- ja Viola-tietokannoista.
Kansalliskirjastoon talletetaan kappaleet kaikista kotimaisista painotuotteista, ääni- ja kuvatallenteista, CD-ROM-tallenteista sekä edustava otos verkkoaineistoista.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20071433 Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1.1.2008/1433/2007]</ref> Toiminta perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007), joka vuodesta 2008 lähtien korvaa aiemmin voimassa olleen vapaakappalelain sekä lain elokuvien arkistoinnista. [[Vapaakappaleoikeus|Vapaakappalesäädösten]] ansiosta Kansalliskokoelmaan on autonomian ajan alkupuolelta lähtien 200 vuoden kuluessa karttunut lähes täydellinen, yksikkömäärältään useisiin miljooniin kasvanut kotimaisten painotuotteiden ja vuodesta 1981 myös ääni- ja kuvatallenteiden kokoelma. Nykyisellään laki kattaa kaikki suomalaisen joukkoviestinnän osa-alueet: em. aineiston lisäksi lakisääteisen arkistoinnin piiriin kuuluvat myös elokuvat sekä radio- ja tv-aineistot, joiden vastaanottamisesta ja tallentamisesta vastaa [[Kansallinen audiovisuaalinen arkisto]].
| 