Ero sivun ”Suomen suuriruhtinas” versioiden välillä

312 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Tarkennuksia
(rv, eston kiertoa (WPK))
(Tarkennuksia)
Merkkaus: Kumoaminen
'''Suomen suuriruhtinas''' on arvonimi, joka kuului Ruotsin kuninkaan titteleihin vuodesta 1581 alkaen, ja jota käytettiin [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] valtionpäämiehestähallitsijasta 1809–1917.
 
Ensimmäisen kerran nimitystä käytti tilapäisesti ruotsalainen humanisti [[Johannes Magnus]] (''Magnus ducatus Finlandiae'').<ref name="viite1">{{Kirjaviite| Tekijä = | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 8| Vuosi = 1966 | Luku = Suomen suuriruhtinas| Sivu =504 | Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = }}</ref> [[Juhana III]] eli Juhana-herttua otti voittoja juhliakseen itselleen 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas (''Storfurste till Finland''). Se kuului sen jälkeen vuosisatojen ajan Ruotsin kuninkaiden virallisiin arvonimiin. Lisäksi sen saivat erillisenä arvonimenä tulevat kuninkaat [[Sigismund]] ja [[Kustaa II Aadolf]] kruununprinssiaikoinaan sekä [[Kustaa IV Aadolf]]in kaksivuotiaana kuollut poika [[Kaarle Kustaa (Ruotsin prinssi)|Kaarle Kustaa]].<ref>[http://runeberg.org/nfcg/0135.html ''Nordisk familjebok'' (1918), s. 213] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 31.5.2019.</ref> Suomen valtiolliselle asemalle nimityksellä ei ollut Ruotsin vallan aikana merkitystä ja joskus sillä tarkoitettiin koko Suomea tai jotain pienempää aluetta siitä. Suomen valtiollinen asema vakiintui 1809, kun Suomen alue siirtyi Venäjän vallan alaisuuteen ja arvonimellä viitattiin [[Autonomian aika|autonomiseen]] suuriruhtinaskuntaan geopoliittisena kokonaisuutena.<ref name="viite1" /> Käytännössä Suomen suuriruhtinaskunnan [[suuriruhtinas]] oli aina [[Venäjän keisari]] [[reaaliunioni]]a muistuttavassa järjestelyssä. Kuitenkin Suomi oli aina Venäjän suvereenisuuden alainen ei-itsenäinen maa, ja dualismi Suomen ja muun Venäjän hallintojärjestelmien eroavaisuudessa olikin periaatteessa olemassa vain hallitsijan tahdosta ja suopeudesta.
 
Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa ja Venäjän keisari oli myös Suomen hallitsija. Siksi onkin usein käytetty nimitystä "keisari-suuriruhtinas". Suomen suuriruhtinaskunnan asiat esiteltiinkin suoraan keisari-suuriruhtinaalle, ohi Venäjän hallintokoneiston, aina vuoden 1905 valtiopäiväjärjestysuudistukseen asti. Ennen vuotta 1905 Suomen asioista päätti Venäjän puolelta ainoastaan keisari-suuriruhtinas, ei Venäjän hallitus. [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I:n]] lisätessä arvonimiinsä "Suomen suuriruhtinaan", ei se sinänsä tarkoittanut vielä Suomen suuriruhtinaskunnan syntyä.
Rekisteröitymätön käyttäjä