Ero sivun ”Dioptaasi” versioiden välillä

[[Tiedosto:Dioptasetsumeb5.jpg|250px|thumbpienoiskuva|Dioptaasia]]

'''Dioptaasi''' on vihreä ja lasikiiltoinen [[silikaattimineraali]],<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Kivet ja mineraalit A–Ö |Osoite= http://www.kiviopas.fi/opetus/termit.htm |Ajankohta= |Julkaisija= Kiviopas.fi |Viitattu= 25.8.2010 |Kieli= }}</ref> jonka väri johtuu sen sisältämästä [[kupari]]sta.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= Seppo I Lahti |Nimeke= Mineraalien väreistä. Osat 1-3. Kivi 2002. |Osoite= http://coloriasto.blogspot.com/2008/05/seppo-i-lahti-mineraalien-vreist-osat-1.html |Ajankohta= |Julkaisija= |Viitattu= 25.8.2010 |Kieli= }}</ref> Sen nimi on yhdistelmä kreikan kielisistä sanoista "nähdä läpi" (dia optima).<ref>{{Kirjaviite|Tekijät = David C. Cook ja Wendy L. Kirk|Suomentaja = Kalle Taipale|Julkaisija = Gummerus|Nimeke = Mineraalit ja jalokivet|Viitattu = 1.11.2013|Selite = Suomeksi julkaissut Gummerus Kustannus Oy|Sivu = 239|Luku = Dioptaasi|Vuosi = 2009|Kieli = |Isbn = 978-951-20-8083-0}}</ref> Sen näytteet ovat yleensä syvänvihreitä, omamuotoisia kiteitä, jotka ovat [[kvartsi]]ssa (jos näyte on [[Venäjä]]ltä) tai [[kalsiitti|kalsiitissa]] (jos näyte on [[Namibia]]sta). Venäjä ([[Kazakstan]]) ja Namibia (Tsumeb) ovat yleisimmät dioptaasin alkuperämaat. Dioptaasi on harvinainen [[mineraali]], eikä sitä esiinny edellä mainittujen löytöpaikkojen lisäksi kuin muutamassa muussa paikassa. Se on kuparimalmin hapettumistuote. Ensimmäisen kerran dioptaasia tavattiin kuparikaivoksessa [[1700-luku|1700-luvulla]], ja sitä luultiin silloin [[smaragdi]]ksi. Se on kuitenkin pehmeämpää kuin smaragdi (Mohsin asteikolla noin 5) ja sillä on trigoninen kiderakenne, joten asiaan perehtynyt voi erottaa sen smaragdista helposti.