Ero sivun ”Fredrik Tengström” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Fredrik Tengström''' (29. toukokuuta 1799 Pietarsaari – 14. tammikuuta 1871 Helsinki)<ref name="yom">{{Ylioppilasmatrikkeli|13140}}</ref> oli suomalai... |
p link |
||
Rivi 3:
Fredrik Tengströmin vanhemmat olivat hallituskonseljin valtiovaraintoimituskunnan kamreeri Karl Fredrik Tengström ja Anna Margareta Bergbom.<ref name="yom" /> Arkkipiispa [[Jacob Tengström]] oli hänen setänsä. Fredrikin sisaruksia olivat Pietarsaaren pormestari [[Gabriel Tengström]] ja kirjailija [[Fredrika Runeberg]].<ref>[http://www.runeberg.net/fin/a_3_t.html Fredrika] Runeberg.net. Viitattu 10.6.2019.</ref> Hän oli runoilija [[J. L. Runeberg]]in lanko ja elinikäinen ystävä.<ref name="heiskanen" /> Tengström kävi [[Turun katedraalikoulu]]a, valmistui ylioppilaaksi 1818, opiskeli [[Turun akatemia]]ssa ja suoritti filosofian maisterin tutkinnon 1823. Seuraavana vuonna hän suoritti sekä tuomarintutkinnon että vuoritutkinnon ja sai viran [[Vuori-intendentin konttori]]sta. Tengström toimi valtion rautakaivosten valvojana 1829–1831, vt. vuorimestarina 1844, 1851 ja 1857–58 sekä [[Vuorihallitus|Vuorihallituksen]] perustamisen jälkeen ensimmäisenä eteläisen piirin vuorimestarina 1858–1867. Hän sai vuorimestarin arvonimen vuonna 1848.<ref name="yom" />
Tengström perusti vuonna 1834 Helsinkiin Suomen ensimmäisen kivipainon, joka toimi Ladaun talossa [[Senaatintori]]n nurkalla.<ref name="heiskanen" /> Suomalaisen käyttögrafiikan historia käytännössä alkoi tästä, sillä aiemmin litografiakuvat oli jouduttu painattamaan vaivalloisesti ulkomailla. Tengström painatti vuosina 1837–1838 Suomen ja Helsingin nähtävyyksiä esittävät 12-sivuiset kuvasarjat ''Finska Vuer'' ja ''Vuer af Helsingfors'', joista jälkimmäinen oli ensimmäinen Helsinkiä esittävä kuvateos. Tengström piirsi mahdollisesti itse osan Helsinki-sarjan kuvista, loput olivat [[Magnus von Wright]]in ja mahdollisesti [[Frans Oskar Liewendahl]]in tekemiä ja yksi perustui C. R. Westlingin maalaukseen.<ref name="heiskanen" /><ref name="doria" /> Nämä kuvat ovat olleet myöhemmin tärkeä lähde [[Helsingin
Tengström kuului [[Lauantaiseura]]an<ref name="heiskanen" /> ja oli [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n jäsen sen perustamisvuodesta alkaen<ref>[https://kansallisbiografia.fi/jasenet/henkilo/PJ27 Tengström, Fredrik] Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenet 1831–1892, Biografiakeskus. Viitattu 10.6.2019.</ref>. Naimaton Tengström järjesti siskonpoikaansa [[Walter Runeberg]]in koulutuksen kuvanveistäjäksi ja testamenttasi tälle pääosan omaisuudestaan. Hän harrasti itse maalausta ja kemiaa.<ref name="heiskanen" />
| |||