Ero sivun ”Sekulaari humanismi” versioiden välillä

'''Sekulaari humanismi''' on nimityskorostuneesti [[Uskonnottomuus|uskonnottomalleuskonnotonta]] [[humanismi]]llea.<ref>''”Koska humanismi-käsitettä käytetään laajasti – – monet aatteellisen humanismin kannattajat ovat halunneet täsmentää omaa humanismiaan sopivalla etuliitteellä. Puhutaan sekulaarista, naturalistisista ja tieteellisestä humanismista.”'' Saari, Kari: Sekulaarihumanismin maailmankuva. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Elo, Pekka & Simola, Hannu (toim.) | Nimeke=Arvot, hyveet ja tieto: Elämänkatsomustiedon opetuksen 10-vuotisjuhlakirja | Selite=Julkaisija: FETO, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajatFeto ry | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN = 951-37-1741-0}}</ref> Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton [[International Humanist and Ethical Union|IHEU]]:n määritelmän mukaan ”humanismi on [[Demokratia|kansanvaltainen]] [[Etiikka|eettinen]] [[Elämänkatsomus|elämänkäsitys]], joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään [[yhteiskunta]]an inhimillisten ja muiden luonnollisten [[arvo]]jen sekä inhimillisten kykyjen kuten [[järki|järjen]] ja vapaan [[Tutkimus|tutkimuksen]] avulla. Se ei ole [[Teismi|jumalauskoinen]], eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”<ref>''”Humanism"Humanism is a democratic and ethical life stance, which affirms that human beings have the right and responsibility to give meaning and shape to their own lives. It stands for the building of a more humane society through an ethic based on human and other natural values in the spirit of reason and free inquiry through human capabilities. It is not theistic, and it does not accept supernatural views of reality.”''" IHEU, Meksiko 1996. Suomennos: {{Lehtiviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Otsikko=Posthumanismi | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2004 | www= http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/posthumanismi.html | Viitattu=7.12.2019}}</ref>

Länsimaista uskonnotonta ajattelua tunnetaan [[Antiikki|antiikista]] alkaen. Nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti [[Valistus|valistusaatteen]] ajattelu. Erityisesti valistuksen [[ranska]]laisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli uskontokritiikki. He asettivat uskonnollista perinnettä vastaan [[Järki|järjen]] ja [[Kokemus|kokemuksen]] ja hylkäsivät ajatuksen [[Yliluonnollinen|yliluonnollisesta]]. Näin he pyrkivät poistamaan sekä uskonnollisen että poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on [[Paroni d'Holbach|paroni d'Holbach'n]] vuonna 1770 ilmestynyt ''[[Systéme de la Nature]]'' (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana [[luonto]]a. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että [[onnellisuus]] saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Norman, Richard | Nimeke=On humanism | Sivu=11–12 | Julkaisupaikka=London; New York | Julkaisija= Routledge | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN = 0-415-30523-3 | Kieli={{en}} }}</ref>

Lausunto nosti uskonnollista vihamielisyyttä Bangladeshissa. Nasrin joutui islamilaisen [[fatwa]]n uhriksi romaanillaan ''[[Häpeä (Taslima Nasrinin romaani)|Häpeä]]''. Siinä kuvataan [[Hindulaisuus|hinduperhettä]], jonka kimppuun muslimit käyvät [[Ayodhyan moskeija]]n hävityksen jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Vaismaa, Aaro (toim.) | Nimeke=Kansanhumanismin ABC: Suomalaisen humanistiliikkeen sanomaa ja historiaa kolmelta vuosikymmeneltä | Sivu=1 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN = 951-97679-2-4}}</ref>

Suomessa kansainvälistä humanistiliikettä on edustanut vuodesta 1968 [[Suomen humanistiliitto]]. Järjestö julkaisee neljästi vuodessa ''Humanisti''-lehteä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://humanistiliitto.fi/ | Nimeke=Toiminta pähkinänkuoressa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen humanistiliitto | Viitattu=30.3.2009}}{{404}}</ref> Periaateohjelmassaan liitto vaatii ajatuksenvapautta, arvovalloista vapaata ajattelua, pyrkimystä tietoon ja uskonnoista riippumatonta etiikkaa. [[Uskonnoton tapakulttuuri|Humanistisia juhlatapoja]] liitto pyrkii edistämään vuonna 1999 perustetun Prometheus-seremoniat Oy:n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.pro-seremoniat.fi/taustat/ | Nimeke=Taustajärjestöt | Julkaisija=Pro-seremoniat | Viitattu=1.6.2010}} {{404}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.protu.fi/lehti/lehti2-04/?ryhma=artikkelit#9 | Nimeke=Pro-Seremoniat juhli 5-vuotistaivaltaan | Tekijä=Rautio, Vappu | Julkaisu=Protu | Ajankohta=2/2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=4.6.2010}}{{404}}</ref> Liitto on humanistiseen aatteeseen perustuvia aikuistumisleirejä vuodesta 1990 järjestäneen [[Prometheus-leirin tuki|Prometheus-leirin tuen]] yhteisöjäsen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kotkanpesa.net/kotkanpesa/protukieli.php?haku=Humanistiliitto | Nimeke=Protukieli | Julkaisija=Kotkanpesä | Viitattu=2.6.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.protu.fi/leirit/kysyttya.html#11 | Nimeke=Kysymyksiä ja vastauksia: Mikä on Prometheus-leirien arvopohja? | Julkaisija=Prometheus-leirin tuki ry | Viitattu=26.8.2007}}{{404}}</ref>

[[Vapaa-ajattelijain liitto]] Liitto toteaa olevansa osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä. Kulttuuriohjelmansa (1993) mukaan liitto edustaa Suomessa sekulaarihumanismia luontoon perustuvana, ei-jumalauskoisena ja eettisenä elämänkäsityksenä.<ref name="ohjelma1993">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kulttuuriohjelma/ | Nimeke=Vapaa-ajattelijain liiton kulttuuriohjelma (1993) | Viitattu=15.3.2011}}</ref>

Jotkut ateistit ovat arvostelleet humanismi-sanan käyttöä uskonnottomista. Ateismi on filosofi [[Julian Baggini]]n mukaan yksinkertaisempi käsite, sillä humanismi-käsite tarkoittaa laajempaa aateryhmää. Toiseksi sana humanismi on monimerkityksinen: ateistisen humanismin lisäksi puhutaan uskonnollisesta humanismista ja humanistisista tieteistä. Kolmanneksi Bagginin mielestä humanismi-sana on jäänne uskontojen ajattelusta, että ihminen on muun luonnon yläpuolella. Hänen mielestään jotkut humanistijärjestöt edustavat ihmislajikeskeisyyttä.<ref name="erehtymätön">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.dlc.fi/~etkirja/Baggini.htm | Nimeke=Erehtymätön ateisti | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=4/2005 | Viitattu=10.1.2011}}</ref>