Ero sivun ”Martti Ahtisaari” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Indonesian metsäministerin nimi (Djamaludin Suryohadikusumo) ja kunniamerkin nimi lisätty.
Rivi 81:
Ahtisaari suhtautui kriittisesti pyrkimyksiin kaventaa presidentin valtaoikeuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/ahtisaari-piti-kiinni-valtaoikeuksista | Nimeke = Ahtisaari piti kiinni valtaoikeuksista | Tekijä = | Ajankohta = 2006 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 7.4.2019 }}</ref>
 
Ahtisaaren presidenttinä vuonna 1998 myöntämätmyöntämä [[Suomen Leijonan ritarikunta|Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkit]] Indonesian metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003686475.html|Nimeke=Ahtisaari myönsi komentajamerkin indonesialaisministerille|Tekijä=|Julkaisu=HS Kotimaa|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=14.12.2019|Kieli=}}</ref> ja [[Raja Garuda Mas|RGM-konsernin]] pääomistajalle [[Sukanto Tanoto|Sukanto Tanotolle]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/talous/art-2000003687855.html|Nimeke=Ahtisaari palkitsi April-yhtiön johtajan komentajamerkillä|Tekijä=|Julkaisu=HS Talous|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=14.12.2019|Kieli=}}</ref> herättivät paljon kritiikkiä. RGM-konsernin April-yhtiötä kritisoitiin sademetsien tuhosta ja Indonesian valtiota laajoista ihmisoikeusrikkomuksista. Tuolloinen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja [[Erkki Tuomioja]] piti merkkien myöntämistä ”arveluttavana”. Samoin europarlamentaarikko [[Heidi Hautala]] katsoi, että kunniamerkkien luovutus osoitti, etteivät ”ihmisoikeuskysymykset ole presidentin arvojärjestyksessä kovin korkealla”.<ref>Helsingin Sanomat, kotimaa, 15.1.1998, 1. painos, "Mielenosoitus: Kunniamerkit takaisin Indonesiasta"</ref> Myöhemmin esimerkiksi [[Luonto-liitto]] ja filosofi [[Thomas Wallgren]] ovat kritisoineet Ahtisaaren ja metsäyhtiöiden läheistä suhdetta.<ref name="hs_20000321" /><ref name="hs_20000326" />
 
Ahtisaaren kauden huippukohta oli merkittävä osuus [[Kosovon kriisi]]n sovittelijana keväällä 1999.<ref name=kb/> Onnistuminen [[Kosovo]]ssa antoi entistäkin paremmat edellytykset Suomen historian ensimmäiselle EU-puheenjohtajuuskaudelle, joka alkoi saman vuoden heinäkuussa. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari julkaisi Kosovon kokemuksistaan kirjan ''[[Tehtävä Belgradissa]]''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2001:174E:0193:0194:FI:PDF|nimeke=KIRJALLINEN KYSYMYS P-3933/00|tekijä=Staes, Bart|julkaisu=Euroopan yhteisöjen virallinen lehti (C 174 E/193)|selite=Neuvostolle (2001/C 174 E/203) 7.joulukuuta 2000|tiedostomuoto=pdf|ajankohta=19.6.2001|julkaisija=EUR-Lex|viitattu=5.12.2019}}</ref>