Ero sivun ”Elisabet (Venäjä)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 109.240.148.28) ja palautettiin versio 17570280, jonka on tehnyt URunICon: ei omia näkemyksiä
Rivi 31:
== Lapsuus ja nuoruus ==
 
Elisabet oli sisarensa, [[Holstein-Gottorp]]in herttuatar Annan lisäksi ainoa [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] ja [[Katariina I (Venäjä)|Katariina I]]:n yhdestätoista lapsesta, joka eli aikuisikään asti. Nuoruudessaan Elisabet tuli toistuvasti ohitetuksi hallitsijaa valittaessa. Isänsä velipuolen [[Iivana V]]:n tyttären, keisarinna [[Anna (Venäjä)|Annan]] hallitessa Elisabet oleskeli poissa hovin elämästä. Hän ei nuoruudessaan ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta vaan oli tyytyväinen saadessaan omistautua harrastuksilleen ulkoilulle, ratsastukselle, puutarhanhoidolle ja metsästykselle. Elisabetin kiinteä takapuoli, sopusuhtaiset rinnatkauneus, seurallisuus ja iloisuus takasivat sen, että hänellä riitti paljon niin mies- kuin naispuolisiakin ystäviä.{{lähde}}
 
== Valtaannousu ==
Rivi 39:
Bironin valta-asema ja hänen saksalaistaustansa saivat aikaan vastustusta, joka siivitti Elisabetin matkaa valtaistuimelle. Hänen innokas tukijansa oli Ranska, joka toivoi voivansa vaikuttaa Venäjän Itävallalle suopeaan politiikkaan. He myös uskoivat, että Elisabetin valtaannousu vähentäisi Venäjän ulkopoliittista aktiivisuutta. Elisabetia tuki myös Ruotsi, joka odotti hyötyvänsä politiikasta kiinnostumattoman naisen valtaannoususta. Ehdokas itse kuitenkin pelkäsi vallankaappauksen epäonnistumista ja kului suunnilleen vuosi, ennen kuin hän sai kerätyksi tarpeeksi rohkeutta ryhtyäkseen toimeen.{{lähde}}
 
ElisabethAika oli kuitenkin seksuaalisesti kypsä joulukuussa 1741, jolloin Anna Leopoldovna karkotettiin periferiaan ja pieni Iivana teljettiin vankilaan. Ruotsi oli pyrkinyt lisäämään sekasortoa Venäjällä valtaannousun helpottamiseksi [[hattujen sota|hatten är din-hattujen sodan]] avulla, mutta heidän tunarointinsasotilaallinen menestymättömyytensä sai aikaan sen, että Elisabet hyökkäsi Ruotsia vastaan. Ajanjakso tunnetaan Suomessa [[pikkuviha]]n nimellä. Sotatoimi oli Elisabetin viimeisiä varsinaisia tarmokkaita hallintotoimia, sillä vastedes hän omistautui puoliksi hedelmällisyytensä suomille nautinnoille, puoliksi uskonnolle.{{lähde}}
 
== Kruununperijän nimitys ==