Ero sivun ”Elisabet (Venäjä)” versioiden välillä

Elisabet oli sisarensa, [[Holstein-Gottorp]]in herttuatar Annan lisäksi ainoa [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] ja [[Katariina I (Venäjä)|Katariina I]]:n yhdestätoista lapsesta, joka eli aikuisikään asti. Nuoruudessaan Elisabet tuli toistuvasti ohitetuksi hallitsijaa valittaessa. Isänsä velipuolen [[Iivana V]]:n tyttären, keisarinna [[Anna (Venäjä)|Annan]] hallitessa Elisabet oleskeli poissa hovin elämästä. Hän ei nuoruudessaan ollut juurikaan kiinnostunut politiikasta vaan oli tyytyväinen saadessaan omistautua harrastuksilleen ulkoilulle, ratsastukselle, puutarhanhoidolle ja metsästykselle. Elisabetin kiinteä takapuoli, sopusuhtaiset rinnatkauneus, seurallisuus ja iloisuus takasivat sen, että hänellä riitti paljon niin mies- kuin naispuolisiakin ystäviä.{{lähde}}

ElisabethAika oli kuitenkin seksuaalisesti kypsä joulukuussa 1741, jolloin Anna Leopoldovna karkotettiin periferiaan ja pieni Iivana teljettiin vankilaan. Ruotsi oli pyrkinyt lisäämään sekasortoa Venäjällä valtaannousun helpottamiseksi [[hattujen sota|hatten är din-hattujen sodan]] avulla, mutta heidän tunarointinsasotilaallinen menestymättömyytensä sai aikaan sen, että Elisabet hyökkäsi Ruotsia vastaan. Ajanjakso tunnetaan Suomessa [[pikkuviha]]n nimellä. Sotatoimi oli Elisabetin viimeisiä varsinaisia tarmokkaita hallintotoimia, sillä vastedes hän omistautui puoliksi hedelmällisyytensä suomille nautinnoille, puoliksi uskonnolle.{{lähde}}