Ero sivun ”Oikeaanjohdetut kalifit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 31:
=== Toinen ''fitna'' ===
Kalifi Muawija tiedetään historialliseksi henkilöksi useiden aikalaislähteiden perusteella.<ref name=":2" /> Sen sijaan islamilainen tarinaperinne toisesta fitnasta perustuu vain suullisiin kertomuksiin, jotka koottiin 800-luvulla.
Tarinan mukaan Muawija nimesi poikansa [[Jazid I|Yazidin]] suraajakseen kalifina vuonna 680. Syyrian ulkopuolella päätöstä kauhisteltiin. Kalifaatin muuttumista perinnölliseksi pidettiin vieraana kaikelle niin arabialaiselle kuin islamilaisellekin perinteelle. [[Hijaz|Hijazissa]] kalifin aseman muuttumista perinnölliseksi vastusti muun muassa neljännen kalifin Alin poika Husain. Abdallah ibn al-Zubair ja Husain nostivat kapinalipun ja siirtyivät Mekkaan vuonna 680. Lähimpien kannattajiensa kanssa Husain lähti
== Sotamenestyksen arviointia ==
Rivi 51:
Kalifit ilmestyvät islamilaisiin lähteisiin vasta 800-luvulla. Espanjassa kirjoitettu niin sanottu "''Vuoden 754 kronikka"'' on ensimmäinen lähde, jossa kalifit mainitaan. Suurin osa käsikirjoituksesta on kuitenkin säilynyt kopiona vasta 1100-luvulta, joten ei ole varmaa miten alkuperäinen kuvaus on.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Thomas, J.|Nimeke=Araboislamische Geschichtsschreibung und ihre Auswirkungen auf Geschichtsbilder von al-Andalus (8 Jh.). Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion I. Von der koranischen Bewegung zum Frühislam|Vuosi=2010|Sivu=144|Julkaisija=Hans Schiler}}</ref> Tuntemattoman kristillisen kirkonmiehen tekemässä Kronikassa kerrotaan, että Muhammedin oltua vallassa 10 vuotta häntä seurasi Abu Bakr, joka hallitsi kolme vuotta. Tätä seurasi Umar ja sitten Uthman vuonna 647. Kronikka ei tunne Alia, vaan ilmoittaa Uthmanin seuraajaksi Muawijan vuonna 657.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Tuntematon|Nimeke=Chronicle of 754. Teoksessa: K. B. Wolf (toim.) Conquerors and Chroniclers of Early Medieval Spain. 2nd ed.|Vuosi=2011|Sivu=93-99|Julkaisija=Liverpool University Press}}</ref>
Ensimmäinen arabivaltion hallitsija, josta on jäänyt historiaan arkeologisia jälkiä, kuten kolikoita ja piirtokirjoituksia, on [[Mu’awiya]] (vallassa vuodet 660-680) .<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, Volker|Nimeke=The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=The Early History of Islam, Following Inscriptional and Numismatic Testimony|Sivu=38|Julkaisija=Prometheus Books|Kieli=englanti}}</ref> Ensimmäinen hallitsija, joka käytti itsestään nimitystä "kalifi" oli [[Abd al-Malik ibn Marwan]] (685-705).
Koska neljästä "oikeaan johdetusta kalifista" ei ole löytynyt aikalaislähteitä, heidän on myös arveltu olleen abbasidikaudella luotuja persialaiseen nelilukuun perustuvia mielikuvitushahmoja, jotka mytomorfisesti rinnastuivat Adamiin, Nooaan, Abrahamiin ja Moosekseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig /toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=46-53|Julkaisija=Schiler}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]]n mukaan nykyään valtaosa islamin varhaishistorian tutkijoista katsoo, että yksittäisten ''hadithien'' osalta onkin lähes mahdoton sanoa, ovatko ne aitoja.<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 20</ref> Eräiden muiden mukaan ei ole varmuutta yhdenkään ''hadithin'' aitoudesta eli siitä, että 800-luvulla tallennettu suullinen tarina olisi peräisin jo 600-luvulta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Warraq|Nimeke=The Quest for the Historical Muhammad|Vuosi=2000|Sivu=49|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Tämä tekee kalifien historiallisuuden kyseenalaiseksi, ja sama koskee selostuksia kahdesta sisällissodasta värikkäine vaiheineen. Hämeen-Anttilan mukaan ei kuitenkaan ole merkitystä sillä mitä tapahtui, vaan sillä, mitä uskotaan tapahtuneen.<ref>Hämeen-Antila, 2004, 14</ref>
| |||