Ero sivun ”Medici” versioiden välillä

'''Medici-suku''' oli [[firenze]]läinen mahtisuku [[1200-luku|1200-luvulta]] [[1700-luku|1700-luvulle]]. Sukuun kuuluu muun muassa kolme [[paavi]]a, useita Firenzen ja [[Toscana]]n hallitsijoita sekä myöhemmin [[Ranska]]n kuningashuoneen jäseniä. Suku oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta nousi 1400-luvulla Firenzen vaikutusvaltaisimmaksi suvuksi ja myöhemmin virallisestikin hallitsijasuvuksi.

Medicit eivät alun perin olleet aatelia vaan ennemminkin [[Porvaristo|porvareita]]. Varhaiset Medicit harjoittivat [[puuhiili]]kauppaa ja pian myös [[yrtti]]en keräilyä ja myyntiä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi Medici ([[Italian kieli{{k-it|ital.]] ’lääkärit’lääkärit}}) sekä käsitys vaakunan palloista pillereinä.<ref name="ramklint-32">Ramklint 2007, s. 32.</ref>

[[Giovanni di Bicci de’ Medici]] (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de’ Medici]] (''Cosimo Vanhempi''; 1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. Cosimon jälkeläiset muodostivat suvun toisen päähaaran; toiseen kuuluivat hänen pikkuveljensä Lorenzon jälkeläiset<ref name="ramklint-8">Ramklint 2007, s. 8.</ref>. Cosimon jälkeläiset hallitsivat käytännössä Firenzeä vuoteen 1494 saakka, jolloin heidät karkotettiin sieltä. Cosimon pojan Pieron (1416–1469) poika [[Lorenzo de’ Medici]] (1449–1492) sai lisänimen ”Il Magnifico”. Lorenzon aikaan Italian [[renessanssi]] oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa, ja Cosimosta polveutunut Medicien ”vanhempi” sukuhaara hallitsi Firenzeä vielä vuoteen 1537 saakka. Keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de’ Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi. Hänen jälkeensä asema siirtyi ”nuoremmalle” haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de’ Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.<ref name=suursanakirja>Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: ''Historian suursanakirja'', artikkelit ”Firenze” ja ”Medici”. WSOY, 1998. ISBN 951-0-33044-2.</ref> Kun suvun viimeinen suurherttua [[Gian Gastone]] (1671–1737) kuoli, hänen sisarensa [[Anna Maria Luisa de’ Medici‎]] allekirjoitti testamentin, jolla koko Medicien omaisuus siirtyi uuden hallituksen omistukseen, eikä mitään siitä saisi koskaan siirtää pois Firenzestä.<ref>Ramklint 2007, s. 184–186.</ref> Anna Maria Luisa kuoli suvun viimeisenä jäsenenä 1743.<ref name="ramklint-8" />

Arkkitehtuurissa Medicien vaikutus näkyy monissa Firenzen seudun rakennuksissa, kuten Uffizin galleriassa, Pittin palatsissa ([[Palazzo Pitti]]), Bobolin puutarhoissa ja Belvederen linnoituksessa. [[Medicien villat ja puutarhat|Medicien merkittävimmät 12 villaa ja kaksi puutarhaa]] ovat [[Unescon maailmanperintökohdemaailmanperintöluettelo]]ssa.

* [[Salvestro de’ Medici]] (1331–1388), johti ''ciompien'' kapinan vastaista taistelua, tuli Firenzen diktaattoriksi ja karkotettiin [[1382]]

* [[Leo X|Giovanni de’ Medici]] (1475–1523), tunnettu myös [[paavi]]paavina Leo X:nä (1513–1521)

* [[Klemens VII|Giulio de’ Medici]] (1478–1534), tunnettu myös paavipaavina Klemens VII:nä (1523–1534)

* [[Leo XI| Alessandro Ottaviano de’ Medici]] (1535–1605), tunnettu myös paavipaavina Leo XI:na (1605)