Ero sivun ”Veriseerumi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitettu uusiksi
kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:Serum-separation tube.jpg|pienoiskuva|Näyteputki sentrifugoinnin jälkeen. Keltainen osa on seerumia. Tumma osa on hyytymistekijöitä ja verisoluja sisältävää sakkaa.]]
'''Veriseerumi''' tai vain '''seerumi''' on [[veri|veren]] kirkas nestemäinen osa, josta puuttuvat [[verisolu]]t ja pääosa [[Hyytymistekijät|hyytymistekijöistä]], kuten [[fibrinogeeni]].<ref name=a>{{Lehtiviite|Tekijä=D Uges|Otsikko=Plasma or serum in therapeutic drug monitoring and clinical toxicology|Julkaisu=Pharmaceutisch Weekblad|Ajankohta=1988|Vuosikerta=10|Numero=5|Sivut=185–188|Doi=10.1007/BF01956868|Issn=1573-739X|www=https://link.springer.com/article/10.1007/BF01956868}}</ref>
 
Seerumia saadaan, kun veren annetaan [[Veren hyytyminen|hyytyä]] täydellisesti. Sitten verisolut ja hyytymistekijöitä sisältävä hyytymä lingotaan [[Sentrifugi|sentrifuugilla]] sakaksi. Sakka on näyteastiassa nesteen eli ''veriseerumin'' pohjalla. Seerumi erotetaan sakasta. Seerumista voidaan esimerkiksi mitata joidenkin aineiden pitoisuuksia. Niiden poiketessa normaalipitoisuuksista eli viitearvoista, voidaan henkilöllä ehkä olevantodeta jokin sairaus. Kokeita voidaan tehdä myös [[veriplasma]]lle, joka on muuten sama asia kuin seerumi, mutta plasman ei anneta hyytyä, eli siinä ovat hyytymistekijät tallella. Seerumin valmistuksessa hyytyminen vaatii vähintään 30 minuuttia,<ref name=b>{{Lehtiviite|Tekijä=G Banfi et al|Otsikko=Use of anticoagulants in diagnostic laboratory investigations|Julkaisu=World Health Organization|Ajankohta=2002|www=https://apps.who.int/iris/handle/10665/65957}}</ref> mutta sitä voidaan huomattavasti nopeuttaa lisäämällä putkeennäyteastiaan [[trombiini]]a tai vastaavia hyytymistä tehostavia aineita (eli koagulantteja).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=M Kocijancic, J Cargonja, A Delic-Knezevic|Otsikko=Evaluation of the BD Vacutainer® RST blood collection tube for routine chemistry analytes: clinical significance of differences and stability study|Julkaisu=Biochemia Medica|Ajankohta=2014|Vuosikerta=24|Numero=3|Sivut=368–375|Pmid=25351355|Doi=10.11613/BM.2014.039|Issn=1330-0962|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4210257/}}</ref>
 
Ihmisen seerumi on pääosin vettä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=N Psychogios et al|Otsikko=The human serum metabolome|Julkaisu=PLOS ONE|Ajankohta=2011|Vuosikerta=6|Numero=2|Sivut=e16957|Pmid=21359215|Doi=10.1371/journal.pone.0016957|Issn=1932-6203|www=https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0016957}}</ref> [[Desilitra]]ssa ihmisen seerumia on noin 6–8 [[milligramma]]a (mg/dl) [[Proteiini|proteiineja]], joita on satoja erilaisia. Niistä pääosa, 3.5–5 &nbsp;mg/dl, on [[albumiini]]a.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=HK Walker, H.et Kenneth (Henry Kenneth), 1936-, Hall, W. Dallas (Wilbur Dallas), 1938-, Hurst, J. Willis (John Willis), 1920-2011.al|Nimeke=Clinical methods : the history, physical, and laboratory examinations|Vuosi=1990|Julkaisupaikka=Boston|Julkaisija=Butterworths|TunnisteSelite=156957653. painos|Isbn=0-409-90077-X, 978-0-409-90077-4040990077X|www=https://www.worldcatncbi.orgnlm.nih.gov/oclcbooks/NBK204/15695765|Viitattu=2019-12-12}}</ref> Seerumissa on monia muitakin aineita, kuten [[glukoosi]]a ([[verensokeri]]a), elektrolyyttejä (mm. [[kalium]], [[kalsium]] ja [[natrium]]) ja hormoneita (mm. [[kortikotropiini]], [[testosteroni]] ja [[D-vitamiini]]t), joista monille on normaalit pitoisuudet elimääritetty viitearvot.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://idgateway.wustl.edu/Normal%20lab%20values.pdf|nimeke=Normal laboratory values|julkaisijajulkaisu=American College of Physicians|arkisto=https://web.archive.org/web/20190204170927/http://idgateway.wustl.edu/Normal%20lab%20values.pdf|arkistoitu=2019-02-04|viitattu=2019-12-12}}</ref>
 
==Seerumin edut diagnostiikassa==
Rivi 10:
 
Muita seerumin etuja voivat olla:
*seerumin mitattavien aineiden pitoisuus on suurempi kuin plasmassa, sillä seerumista on poistettu hyytymistekijöitä. Suuri pitoisuus helpottaa mittausta.<ref name=a/>
*plasma voi antikoagulanttien lisäyksestä huolimatta muodostaa pieniä hyytymiä,. jolloinTällöin mitattavan näytteen koostumus ei ole tasainen, eikä mittaustulos ole tarkka.<ref name=a/>
*plasmanäytteen käsittely voi olla kalliimpaa muun muassa antikoagulanttien käytön takia.<ref name=a/>
*seerumin käsittely on yksinkertaisempaa, sillä sopivaa antikoagulanttia ei tarvitse valita eikä siis sen vuorovaikutuksia mitattavan aineen kanssa tarvitse miettiä.<ref name=a/>
*lisättäessä plasmaan antikoagulanttejakelaattori- tai muuta antikoagulanttiliuosta, voi sattua mittausvirhe. Aineita saatetaan lisätä liikaa ja tuntematon määrä, jolloin koe on pilalla pitoisuuden vääristymisen takia.<ref name=a/>
 
==Antiseerumi==
Antiseerumilla tarkoitetaan veriseerumia, jossa [[vasta-aine]]ita, jotka kumoavat esimerkiksi jonkin [[Virukset|viruksen]] tai eläimen myrkyn haitallisia vaikutuksia. NiitäAntiseerumeita on käytetty lääkkeinä jo 1890-luvulta asti.<ref name=d>{{Lehtiviite|Tekijä=V Morais|Otsikko=An old solution for a new problem: antiserum against emerging infectious diseases|Julkaisu=Frontiers in Public Health|Ajankohta=2016|Vuosikerta=4|Pmid=27617259|Doi=10.3389/fpubh.2016.00178|Issn=2296-2565|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5000394/}}</ref>
 
Antiseerumeita tuotetaan antamalla jollekin eläimelle ei-tappava määrä esimerkiksi yhtä käärmeen myrkkyä tai useidenmonen käärmeidenkäärmelajin myrkkyjä. Eläin alkaa myrkkyä saatuaan tuottamaan seerumiinsa myrkyn ainesosiin sitoutuvia vasta-aineita, jotka sitoutumisen kautta estävät myrkyn haitalliset vaikutukset. Eläimen verestä voidaan erottaa tätä antiseerumia. Antiseerumi on ''monospesifinen'' tai ''polyspesifinen'' riippuen siitä, että tehoaako se vastaavasti yhtäyhden vai useaausean eläinlajin myrkkyä vastaan. Siitä voidaan puhdistaa vasta-aineet erilleen. Nämä voidaan pistää käärmeen pureman ihmisen verenkiertoon, jolloin myrkytys paranee.<ref name=c>{{Lehtiviite|Tekijä=K Ratanabanangkoon et al|Otsikko=A simple and novel strategy for the production of a pan-specific antiserum against elapid snakes of asia|Julkaisu=PLOS Neglected Tropical Diseases|Ajankohta=2016|Vuosikerta=10|Numero=4|Sivut=e0004565|Pmid=27058956|Doi=10.1371/journal.pntd.0004565|Issn=1935-2735|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4825939/}}</ref>
 
Antiseerumien kaltaisten vasta-aineiden seosten sijaan lääketieteessä kuitenkin käytetään monissa tarkoituksissa nykyään yhdenlaisia eli [[Monoklonaalinen vasta-aine|monoklonaalisia vasta-aineita]], jotka on usein "humanisoitu" eli tehty rakenteellisesti ihmiskehon vasta-aineiden kaltaisiksi. Tällaisilla vasta-aineilla on pienempi haittavaikutusten riski.<ref name=d/> Antiseerumien haittavaikutusten oireet taas voivat olla akuutteja tai ilmetä vasta noin 5–14 päivän kuluttua. Jälkimmäisessä kyse on ns. ''seerumitaudista''. Oireet ovat [[Allergia|allergisen]] reaktion kaltaisia ja vaihtelevat kutinasta jopa [[anafylaksia]]an.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=HA Silva et al|Otsikko=Adverse reactions to snake antivenom, and their prevention and treatment|Julkaisu=British Journal of Clinical Pharmacology|Ajankohta=2016|Vuosikerta=81|Numero=3|Sivut=446–452|Pmid=26256124|Doi=10.1111/bcp.12739|Issn=0306-5251|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4767202/}}</ref> Antiseerumeita on kuitenkin monoklonaalisia vasta-aineita nopeampaa tuottaa.<ref name=d/> ja neAntiseerumit ovat myös ainoa käytännöllinen hoitokeino esimerkiksi joidenkin käärmeiden myrkkyihin., Myrkyissäjoissa voi olla satoja eri myrkkyproteiineja.<ref name=c/> NiistäProteiineista kuhunkin on käytännössä mahdotonta tuottaa monoklonaalinen vasta-aine, joiden seosta voitaisiin käyttää vastamyrkkynä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=AH Laustsen et al|Otsikko=Recombinant snakebite antivenoms: a cost-competitive solution to a neglected tropical disease?|Lopetusmerkki=pois|Julkaisu=PLOS Neglected Tropical Diseases|Ajankohta=2017|Vuosikerta=11|Numero=2|Sivut=e0005361|Pmid=28158193|Doi=10.1371/journal.pntd.0005361|Issn=1935-2735|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5310919/}}</ref>
 
==Lähteet==