Ero sivun ”Henokin kirja” versioiden välillä

| kieli = mahdollisesti [[aramean kieli|aramea]] tai [[heprea]], säilynyt [[ge'ezge’ez|ge'ezinge’ezin kielellä]]

| julkaistu-alkuperäinen = ei tiedossa, mahdollisesti 300eaa.–100eaa300–100 eaa.

'''Henokin kirja''' (tai joskus '''Eenokin kirja''', {{k-gez|መጽሐፈ ሄኖክ}} ''mets’iḥāfe hēnoki'') tarkoitaatarkoittaa kolmea [[Nooa]]n esi-isän [[Henok]]in nimiin pantua kirjoitusta, jotka kuuluvat [[Vanha testamentti|Vanhan testamentin]] [[apokryfiset kirjat|apokryfisiin kirjoihin]] kuuluvaa kirjoitusta. Nimellä viitataan yleensä ensimmäiseen Henokin kirjaan eli etiopialaiseen Henokin kirjaan, joka on säilynyt ainoastaan [[ge’ez|ge’ezin kielellä]]. [[Toinen Henokin kirja]], joka on peräisin noin ensimmäiseltä vuosisadalta, on säilynyt vain [[kirkkoslaavi]]lla. [[Kolmas Henokin kirja]] on peräisin 400–500-luvuilta. Kirjoissa Henok oppii tuntemaan maailmankaikkeuden rakenteen ja muita jumalallisia salaisuuksia.<ref>[http://www.helsinki.fi/teol/kurssit/ekse/print3.html Outi Lehtipuu: Vanha testamentti]</ref> Suurin osa tutkijoista katsoo kaikkien Henokin kirjojen olevan [[pseudepigrafia|pseudepigrafisia]].

Ensimmäinen Henokin kirja ei kuulu kristinuskon valtavirran [[Raamattu|Raamatun]] [[kaanon]]iin. Jotkut kristilliset kirkot, kuten [[Etiopian ortodoksinen kirkko]], lukevat kirjan kaanoniinsa. Nykyisin tunnetut Henokin kirjan tekstit on ajoitettu [[makkabealaiset|makkabealaisajalle]] noin [[160-luku eaa.|160-luvulle eaa.]] [[Uusi testamentti|Uuden testamentin]] [[Juudaksen kirje]] siteeraa Henokin kirjaa kanonisena teoksena.<ref>{{raamatunpaikka|Juud. 1:14–1514-15}}</ref>

Henokin kirja on kirjoitettu alun perin jollakin [[seemiläiset kielet|seemiläisellä kielellä]], mahdollisesti hepreaksi tai arameaksi. Se on säilynyt kokonaisena ge'ezinge’ezin kielellä, ja lisäksi siitä on säilynyt osia arameaksi, kreikaksi ja latinaksi. [[Kuolleenmeren kääröt|QumranistaQumranin]] on löydetty luolasta ''4'' on löydetty yksitoista arameankielistä fragmenttia ja luolasta ''1'' kolme hepreankielistä fragmenttia Henokin kirjasta.

Kirja taivaallisista valaisimista on tähtitieteellinen kirjoitus, jossa arkkienkeli [[Uriel]] opettaa Henokille [[aurinko|auringon]] ja [[Kuu|Kuunkuun]] liikkeistä ja [[Kuun vaiheet|vaiheista]]. Kirjassa selitetään myös [[juutalainen kalenteri|juutalaista kalenteria]], [[ilmansuunta|ilmansuuntia]] ja tuulia. Kirja loppuu apokalyptiseen kuvaukseen luonnon ja taivaallisen järjestyksen tuhoutumisesta ihmisten syntien takia.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Etiopialainen Eenokin kirja | Vuosi = 1982 | Luku = Kirja taivaallisista valaisimista | Sivu = 49–58 | Selite = Suom. etiopiankielisen tekstin kreikankielisestä käännöksestä: Τό βιβλίου τοῦ Ὲνώχ. Käytetty tekstijulkaisu: {{Polytoninen|Σ.Χ. Ὰγουρίδου. Τά ἀπόκρυφα τῆς Παλαιᾶς Διαθήκης, Τόμ. Α'.}} Ateena 1974 | Julkaisupaikka = Joensuu | Julkaisija = Ortodoksinen kirjallisuusyhdistys Ortokirja ry | Suomentaja = Johannes Seppälä | Isbn = 951-95565-5-9 | Viitattu = 10.7.2018 }}</ref>

[[Etiopian ortodoksinen kirkko]] uskoo, että 1. Henokin kirja on Henokin itsensä kirjoittama teos. Kirkko myös uskoo, että se on alun perin kirjoitettu [[ge'ezge’ez|muinaisetiopiaksi]]. Kirkko uskoo, että kirjan aloittava lause on ihmiskunnan vanhin kirjoitettu teksti: