Ero sivun ”Elanto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla. |
|||
Rivi 18:
== Elannon markkina-asema vahvistuu 1920- ja 1930-luvuilla ==
Elanto vahvistui markkinoilla nostaen Tannerin asemaa sekä valtakunnan politiikassa että pääkaupungin elintarvike- ja vähittäiskaupassa. Osuuskunta rakensi uuden pääkonttorin Kaikukadulle, avasi uusia liikkeitä ja uudisti makkara- ja virvoitusjuomatehtaansa. Leipä pysyi perustuotteena, ja tuotannon turvaamiseksi rakennettiin uusi leipomo ja oma mylly. Tanner loi osuuskunnalleen omistamisen ideologian: myymälät ja tuotantolaitokset toimivat Elannon omissa kiinteistöissä.
Elannon levittäytyminen esikaupunkeihin alkoi vuonna 1918, kun yritys osti [[Malmi (Helsinki)|Malmin]] osuuskaupan seitsemine myymälöineen. Elanto rakensi esikaupunkeihin paikallisia kauppiaita vaikuttavampia ja paremmin varusteltuja liiketaloja, kuten vuonna 1930 valmistunut Malmin kolmikerroksinen tiilitalo. Elanto pystyi isona organisaationa varustamaan liikkeensä pikkukauppiaita aiemmin koneellisesti jäähdytetyillä varastoilla, ja monet Elannon lähiömyymälät olivat jo melkein tavarataloja monine osastoineen. Monet yksityiskauppiaat luopuivat liikkeistään suuren kilpailijan varjossa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anttila, Erkko | Nimeke = Esikaupunkien vuosisata. Paikallinen yhteisöllisyys Helsingin seudun vanhoissa työväen esikaupungeissa 1900-luvulla
| Vuosi = 2015| Luku =3.5 Kyläkauppiaat | Sivu =104 | Selite = Väitöskirja| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos | Isbn = 978-952-10-9162-9| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.12.2019 | Kieli = }}</ref>
== Sota-aika ja sen jälkeen==
| |||