Wikipedia

Ero sivun ”Magneettivuo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
18 981 muokkausta
p p
Täsmensin magneettivuon kielellistä määritelmää fysikaalisempaan muotoon. Poistin viittaukset magneettisiin napoihin tai niiden lukumääriin, koska magneettisen navan käsite on epätäsmällinen. Poistin myös viittauksen magneettivuosta magnetismin määränä, koksa se oli epätäsmällinen. Lisäsin myös Maxwellin II lain (GAussin laki magneettikentille) differentiaalimuotoilun, ja täsmensin lain kuvailua.
Rivi 1:
[[Kuva:Magnetic flux.png|thumb|right|220px|Magneettivuo kuvaa magneettikentän voimakkuutta havainnollistavien, kuvitteellisten kenttäviivojen kokonaismäärää tietyn pinnan läpi.]]
 
'''Magneettivuo''' (tunnus '''&Phi;''' tai täsmällisemmin erotuksena muusta vuosta '''&Phi;<sub>B</sub>''' tai '''&Phi;<sub>M</sub>''') on [[magnetismiMagneettivuon tiheys|magneettivuon tiheyden]]n määrää[[vuo]] kuvaavatietyn suure,pinnan jotaläpi. Magneettivuon yksikkö [[SI-järjestelmä]]ssä mitataan yksikölläon [[Weber (yksikkö)|weber]] (1 Wb = 1 V·s = 10<sup>8</sup> [[Maxwell (yksikkö)|Mx]]). Magneettivuo tietynilmaisee pinnan läpi on kyseisen pinnan läpäiseväkulkevien magneettikentän komponentti.kenttäviivojen Yksittäisenlukumäärän, magneettisenkun navanmagneettivuon aiheuttamaksitiheys magneettivuoksiilmaisee määritelläänniiden [[magneettisentiheyden<ref navan voimakkuusname=":0">{{Kirjaviite|navanTekijä=Kurki-Suonio, voimakkuus]]Kaarle, pohjoisnapa& toimiiKurki-Suonio, vuonRiitta|Nimeke=Vuorovaikutuksista lähteenäkenttiin|Vuosi=1999|Sivu=231|Julkaisija=Limes ja etelänapa vuon nieluna (ktsry.}}</ref>. myös [[sähkövuo]]).
 
Yleisesti magneettivuo pinnan ''A'' läpi saadaan [[magneettivuon tiheys|magneettivuon tiheyden]] '''B''' pintaintegraalina<ref name=EV/><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Grant, I. S. & Phillips, W. R.| Nimeke = Electromagnetism, 2. painos| Kappale = 4.6.1| Sivu = 152| Selite = | Julkaisija = Wiley| Vuosi = 2003| Tunniste = ISBN 0-471-92712-0 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 17:
==Magneettivuo suljetun pinnan läpi==
 
[[Gaussin laki magneettikentille]] integraalimuodossa esitettynä kertoo, että ''suljetun'' pinnan läpi virtaava magneettivuo onjokaisen yhtä kuinumpinaisen pinnan sisäänsäläpi sulkemien napojen voimakkuuksien summa,{{selvennä|mitä napojen voimakkuuksien summa tarkoittaa.}} jonka on käytännössä havaittu olevan aina nollahäviää<ref name=EV":0" />,: eli
 
:<math>\Phi = \oint \mathbf{B} \cdot d\mathbf{A} = 0.</math>
 
Laki voidaan esittää myös differentiaalimuodossa, jonka mukaan magneettivuon tiheyden lähteisyys kaikkialla on nolla<ref name=":0" />:
Gaussin lain mukaan siis jokaisen suljetun pinnan sisään suuntautuva magneettivuo on yhtä suuri kuin pinnan sisältä pois tuleva vuo. Tästä seuraa että, jos laki pitää paikkansa, millään hiukkasella ei ole vain yhtä magneettista napaa, vaan jokaisella on aina sekä pohjois- että etelänapa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/magnetic/fluxmg| Nimeke = Magnetic Flux Illustrations| Tekijä = | Tiedostomuoto = html| Julkaisija = HyperPhysics| Kieli = {{en}} }}</ref> Gaussin laki edellä esitetyssä muodossa siis lausuu, että [[Magneettinen monopoli|magneettisia monopoleja]] ei ole.{{Lähde}}
 
<math>\nabla \cdot \mathbf{B}(\mathbf r) = 0</math>
 
Esitettynä differentiaalimuodossa laki siis lausuu, että [[Magneettinen monopoli|magneettisia monopoleja]] ei ole ja integraalimuodossa, että kenttäviivoilla ei ole alkua eikä loppua vaan ne ovat umpinaisia silmukoita <ref name=":0" />.
 
==Katso myös==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettivuo”