Ero sivun ”Akhaimenidit” versioiden välillä

249 merkkiä lisätty ,  7 kuukautta sitten
vähän lisää
(kirjasta lyhyt historia, pientä korjailua)
(vähän lisää)
 
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right|400px|Akhaimenidien valtakunta laajimmillaan.]]
 
'''Akhaimenidit''' olivat antiikin [[Persia]]a vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan akhaimenidien hallitsemaan [[imperiumi]]in kuului koko [[Lähi-itä]] [[Vähä-Aasia]]sta [[Intia]]an. Akhaimenidit hallitsivat myös [[Egypti]]ä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien valtakunta oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa. <ref name=met>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/acha/hd_acha.htm | Nimeke = The Achaemenid Persian Empire (550–330 B.C.)| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art| Viitattu = 59.712.20122019 | Kieli = }}</ref>
 
==Historia==
[[Kuva:Darius-Vase.jpg|thumb|upright|Persian loistokauden aikainen hallitsija [[Dareios I|Dareios&nbsp;I]]. Kuva kreikkalaisesta maljakosta.]]
Persialaisia oli asettunut [[Elam]]in pohjoispuolelle 700-luvun lopussa eaa. osana iranilaisten kansojen vaelluksia. Kuningas [[Akhaimenes]] aloitti siellä akhaimenidien dynastian. Se hajosi kuitenkin muutaman sukupolven ajaksi kahtia [[Meedialaiset|meedialaisten]] ylivallan edessä. Dynastian yhdisti [[Kyyros II Suuri|Kyyros II]] (559–529). Hän kukisti [[Babylonia]]n tuella ensin meedialaiset ja lännempänä [[Lyydia]]n kuninkaan [[Kroisos|Kroisoksen]]. Kyyros eteni lännessä aina [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasia]]n länsirannikolle ja alisti sen kreikkalaiset kaupungit. Persian itärajan hän työnsi [[Baktria]]an asti. Etelässä Kyyros otti lähes verettömästi haltuunsa [[Mesopotamia]]n vuonna 539 eaa. Kyyros kohteli voittamiaan vastustajia lempeästi ja osoitti kunnioitusta valloittamiensa maiden uskonnoille. Juutalaisten hän salli palata [[Jerusalem]]iin [[Baabelin vankeus|Baabelin vankeudesta]]. [[Muinainen Egypti|Egyptiä]] Kyyros ei elinaikanaan ehtinyt vallata.<ref name=jha>{{kirjaviite| Tekijä= Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Maailmanhistorian pikkujättiläinen | Selite = (Seppo Zetterberg, päätoimittaja) | Vuosi=2006| Julkaisija=WSOY| Sivu = 80–82 | Tunniste=ISBN 978-951-0-30602-4}}</ref>
 
Kyyroksen poika [[Kambyses II|Kambyses]] (529–522) valloitti Egyptin. Hänen siellä ollessaan vallan oli Persiassa kaapannut pappi Gaumata. Palatessaan Egyptistä Kambyses kuoli, mutta vallan otti takaisin akhaimenideille prinssi [[Dareios I|Dareios]] (522–486). Hän joutui aluksi tukahduttamaan kapinoita eri puolilla valtakuntaa. Selvittyään niistä hän vakiinnutti valtansa ja alkoi kehittää maata. Hän muun muassa uudisti Persian hallintojärjestelmän, ryhtyi nostamaan [[muinaispersia]]a sivistyskieleksi sekä rakennutti [[Susa]]n ja [[Persepolis|Persepoliksen]] palatsit.<ref name=jha />
 
Dareioksen kuoltua Persian imperiumi alkoi heiketä. Valtakuntaa koettelivat hovin sisäiset riidat ja salamurhat sekä [[Satraappi|satraappien]] irtautuminen keskushallinnon vallasta.<ref name=jha /> [[Kserkses I]] eteni sotajoukkoineen Kreikkaan, missä hän voitti [[Thermopylain taistelu]]n mutta hävisi kreikkalaisille [[Salamiin meritaistelu]]ssa. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa.
 
[[Kserkses I]] eteni sotajoukkoineen Kreikkaan, missä hän voitti [[Thermopylain taistelu]]n mutta hävisi kreikkalaisille [[Salamiin meritaistelu]]ssa. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa.<ref name=met />
 
[[Artakserkses I]] kukisti egyptiläisten kapinat ja perusti varuskuntia [[Levantti]]in. Egypti irtautui persialaisten vallasta [[Artakserkses II]]:n aikana, mutta hänen seuraajansa valloitti Egyptin takaisin.<ref name=met />
 
Viimeisen akhaimenidin [[Dareios III]]:n kukisti [[Aleksanteri Suuri]] 330 eaa., minkä jälkeen Persiaa hallitsi [[seleukidien hallitsijasuku]].<ref name=jha />
68 394

muokkausta