Ero sivun ”Akhaimenidit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
väliotsikko, selv.
kirjasta lyhyt historia, pientä korjailua
Rivi 1:
[[Kuva:Map achaemenid empire en.png|thumb|right|400px|Akhaimenidien valtakunta laajimmillaan.]]
 
'''Akhaimenidit''' olivat antiikin [[Persia]]a vuosina 550 eaa. – 330 eaa. hallinnut suku. Mahtavimmillaan Akhaimenidienakhaimenidien hallitsemaan [[Persiaimperiumi]]anin kuului koko [[Lähi-itä]] [[Vähä-Aasia]]sta [[Intia]]an. Akhaimenidit hallitsivat myös [[Egypti]]ä muutamaan otteeseen (27. dynastia ja 31. dynastia). Akhaimenidien Persiavaltakunta oli suurin valtakunta, joka siihen mennessä oli ollut olemassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/acha/hd_acha.htm | Nimeke = The Achaemenid Persian Empire (550–330 B.C.)| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art| Viitattu = 5.7.2012 | Kieli = }}</ref>
 
==Historia==
[[Kuva:Darius-Vase.jpg|thumb|upright|Persian loistokauden aikainen hallitsija [[Dareios I|Dareios&nbsp;I]]. Kuva kreikkalaisesta maljakosta.]]
[[Indoiranilaiset]] persialaiset oleilivat vielä 1000–800 eaa. [[Urmia (järvi)|Urmiajärven]] itäpuolella päätellen [[Assyria]]n teksteistä ja löydöistä jotka on tehty [[Hasanlu]]sta. Assyrialaiset käyttivät tästä viholliskansastaan nimeä ''Parsua''. Se oli monesta eri heimosta koostuva hajanainen kooste.
Persialaisia oli asettunut [[Elam]]in pohjoispuolelle 700-luvun lopussa eaa. osana iranilaisten kansojen vaelluksia. Kuningas [[Akhaimenes]] aloitti siellä akhaimenidien dynastian. Se hajosi kuitenkin muutaman sukupolven ajaksi kahtia [[Meedialaiset|meedialaisten]] ylivallan edessä. Dynastian yhdisti [[Kyyros II Suuri|Kyyros]] (559–529). Hän kukisti [[Babylonia]]n tuella ensin meedialaiset ja lännempänä [[Lyydia]]n kuninkaan [[Kroisos|Kroisoksen]]. Kyyros eteni lännessä aina [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasia]]n länsirannikolle ja alisti sen kreikkalaiset kaupungit. Persian itärajan hän työnsi [[Baktria]]an asti. Etelässä Kyyros otti lähes verettömästi haltuunsa [[Mesopotamia]]n vuonna 539 eaa. Kyyros kohteli voittamiaan vastustajia lempeästi ja osoitti kunnioitusta valloittamiensa maiden uskonnoille. Juutalaisten hän salli palata [[Jerusalem]]iin [[Baabelin vankeus|Baabelin vankeudesta]]. [[Muinainen Egypti|Egyptiä]] Kyyros ei elinaikanaan ehtinyt vallata.<ref name=jha>{{kirjaviite| Tekijä= Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Maailmanhistorian pikkujättiläinen | Selite = (Seppo Zetterberg, päätoimittaja) | Vuosi=2006| Julkaisija=WSOY| Sivu = 80–82 | Tunniste=ISBN 978-951-0-30602-4}}</ref>
Persialaiset vaelsivat sittemmin etelään vuoriselle alueelle, joka on [[Hormuzinsalmi|Hormuzinsalmen]] ja [[Persianlahti|Persianlahden]] pohjukan pohjoispuolisilla vuorilla.
 
Kyyroksen poika [[Kambyses II|Kambyses]] (529–522) valloitti Egyptin. Hänen siellä ollessaan vallan oli Persiassa kaapannut pappi Gaumata. Palatessaan Egyptistä Kambyses kuoli, mutta vallan otti takaisin akhaimenideille prinssi [[Dareios I|Dareios]] (522–486). Hän joutui aluksi tukahduttamaan kapinoita eri puolilla valtakuntaa. Selvittyään niistä hän vakiinnutti valtansa ja alkoi kehittää maata. Hän muun muassa uudisti Persian hallintojärjestelmän, ryhtyi nostamaan [[muinaispersia]]a sivistyskieleksi sekä rakennutti [[Susa]]n ja [[Persepolis|Persepoliksen]] palatsit.<ref name=jha />
Akhaimenidien valtakunta alkoi syntyä, kun Teispes kaappasi [[Anshan]]in kaupungin [[elam]]ilaislta Etelä-Iranissa. Teispes oli vielä [[Meedia]]n vasalli. Ensimmäinen itsenäinen Persian kuningas oli Kyyros II, joka valtasi [[Meedia]]n, [[Lyydia]]n ja [[Babylonia]]n. Persia oli melko suvaitsevainen valloittaja, joka ei yleensä tuhonnut valloittamiensa maiden kulttuureja.
 
Dareioksen kuoltua Persian imperiumi alkoi heiketä. Valtakuntaa koettelivat hovin sisäiset riidat ja salamurhat sekä [[Satraappi|satraappien]] irtautuminen keskushallinnon vallasta.<ref name=jha /> [[Kserkses I]] eteni sotajoukkoineen Kreikkaan, missä hän voitti [[Thermopylain taistelu]]n mutta hävisi kreikkalaisille [[Salamiin meritaistelu]]ssa. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa.
Kyyroksen poika [[Kambyses II]] valtasi Egyptin. [[Dareios I]] hyökkäsi Kreikkaan, mutta kreikkalaiset torjuivat hyökkäyksen [[Marathonin taistelu]]ssa. Hän rakennutti [[Persepolis|Persepoliin]] pääkaupungikseen ja loi [[satraappi]]järjestelmän, jossa maa jaettiin hallinnollisiin piireihin.
 
[[Xerxes I]] eteni sotajoukkoineen myös Kreikkaan voittaen [[Thermopylain taistelu]]n, mutta hävisi kreikkalaisille [[Salamiin meritaistelu]]ssa. Persialaiset kärsivät tappion myös [[Plataian taistelu]]ssa. Persia oli tästä huolimatta antiikin laajin suurvalta. Viimeisen akemenidinakhaimenidin [[Dareios III]]:n kukisti [[Aleksanteri Suuri]] 330 eaa., jonkaminkä jälkeen Persiaa hallitsi [[seleukidien hallitsijasuku]].<ref name=jha />
 
== Luettelo Akhaimenidien hallitsijasuvun jäsenistä ==
* Akhaimenes (600-luku eaa.)¹,*
[[Kuva:Darius-Vase.jpg|thumb|[[Dareios I]] (kreikkalainen maljakko)]]
* Teispes, Akhaimenesin poika,
 
* Akhaimenes (600-luku eaa.)¹,
* Teispes, Akhaimenesin poika,
* Kyyros I, Teispeksen poika (noin 600 eaa.)
* Ariaramnes, Teispeksen poika¹,*
* Kambyses I, Kyyroksen poika,
* Arsames, Ariaramneksen poika¹,*
* [[Kyyros II Suuri]], Kambyseen poika (550–530 eaa.),
* [[Kambyses II]], Kyyroksen poika (530–521 eaa.),
* [[Smerdis]], Kyyroksen poika? (521 eaa.),
* [[Dareios I]], Arsameen pojanpoika, (521–486 eaa.),
* [[Kserkses I]], Dareioksen poika, (486–465 eaa.),
* [[Artakserkses I]], Kserkseen poika, (464–424 eaa.),
* [[Kserkses II]], Artakserkseen poika (424–423 eaa.),
* [[Sogdianus]], Artakserkseen poika (424–423 eaa.)
* [[Dareios II]], Artakserkseen poika (424–404 eaa.)
* [[Artakserkses II]], Dareioksen poika (404–358 eaa.),
* [[Artakserkses III]] Ochos, Artakserkseen poika (358–338 eaa.),
* [[Arses]], Artakserkseen III:n poika, (338–336 eaa.),
* [[Dareios III]] Codomannus, Dareious II:n pojanpojanpoika, (336–330 eaa.)
** [[Bessos]] eli Artakserkses VI (330–329 eaa.), saattoi olla sukua Dareios III:lle.
 
¹<nowiki>*</nowiki> Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan [[Dareios I]]:n keksimiä.
 
== Muita ==
* [[Hystaspes]] – [[Dareios I]]:n isä.
* [[Artafernes]] (500-luvulla eaa.), [[Lyydia]]n [[satraappi]], [[Dareios I]]:n veli
* [[Mardonios]] – [[Dareios I]]:n siskonpoika.
* [[Kyyros nuorempi]] (?-401 eaa.), yritti kaapata vallan [[Artakserkses II]]:lta.
* [[Sisygambis]] – [[Dareios III]]:n äiti.
* [[Statira (Dareios III:n vaimo)|Statira]] – [[Sisygambis|Sisygambiin]] tytär ja [[Dareios III]]:n vaimo.
* [[Okhus]] – Dareios III:n poika
* [[Statira (Dareios III:n tytär)]] – Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
* [[Drypetis]] – Dareios III:n tytär ja Aleksanteri Suuren vaimo
* [[Artabazos]] – [[Hellespontoksen Fryygia]]n satraappi 300-luvulla eaa.
 
¹ Näiden kuninkaiden olemassaolo on kyseenalaistettu. Niiden epäillään olevan [[Dareios I]]:n keksimiä.
 
== Katso myös ==
Rivi 55 ⟶ 53:
{{Commonscat|Achaemenids|Achaemenid dynasty}}
 
*[[Luettelo_Egyptin_faaraoista#27._dynastia|Egyptin 27. ja 31. dynastian persialaisfaaraot]]
*[[Luettelo Egyptin faaraoista|Egyptin faaraot]]
*[[Persialaissodat]]
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
 
{{tynkä/Antiikki}}
 
[[Luokka:Akhaimenidit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
 
[[it:Dinastia achemenide]]