Ero sivun ”Kompastuskivet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkit vieraskielisiin wikeihin pois, lähdepyyntöjä, hyväksyntä |
p Kolme puuttunutta viittausta lisätty. |
||
Rivi 8:
== Kompastuskivet-projektin synnystä ==
Vuonna 1990 taiteilija [[Gunter Demnig]] käsitteli taiteellisesti viisikymmentä vuotta aiemmin tapahtunutta noin 1000 [[romanit|romanin]] poiskuljetusta [[Köln]]istä vetämällä eräänlaisella pyöritettävällä painokoneella jälkiä kaupungin lävitse kuvaten jäljillä uhrien kuljetusreittejä.
[[File:Gunter Demnig.jpg|thumb|Gunter Demnig]]
Ensimmäisen kirjoitetulla messinkilevyllä varustetun kiven Demnig asensi 16. joulukuuta 1992 katukiveykseen [[Köln]]in raatihuoneen eteen, siten muistaen tasan 50 vuotta aiemmin tapahtunutta [[Heinrich Himmler]]in ns. Auschwitz-käskyä (saks. Auschwitz-Erlass), joka johti järjestelmällisiin [[romanit|romanien]] poiskuljetuksiin. Kiveen oli kirjoitettu tuon käskyn ensimmäiset rivit. Demnig otti osaa tällä taiteellisella teollaan myös tuolloin ajankohtaiseen keskusteluun [[Jugoslavia]]sta paenneiden [[romanit|romanien]] turvapaikkaoikeudesta.
Laajentaakseen uhrien muistamista huomioiden kaikki vainotut ryhmät, Demnig kehitti seuraavina vuosina Kompastuskivet-projektin. Aluksi projekti oli teoreettinen konsepti julkaisua ''Größenwahn – Kunstprojekte für Europa'' (”Suuruudenhulluus – taideprojekteja Euroopalle”) varten. Julkaisussa Demnig esitti välttämättömänä saada koko Eurooppaan kuusi miljoonaa kompastuskiveä. Eräs pappi halusi asentaa ainakin joitain kiviä tukeakseen hanketta ja siten vuonna 1994 kölniläisen luterilaisen Pyhän Antoniuksen kirkon eteen asennettiin 250 kompastuskiveä. Demnig asensi koemielessä 4.1.1995 lisää kiviä [[Köln|Kölni]]in ilman mitään viranomaislupia.
Toukokuussa 1996 Demnig osallistui [[Berliini]]n [[Kreuzberg]]issä NGBK-yhteisön (saks. Neue Gesellschaft für Bildende Kunst, suom. kuvataiteen uusi yhteisö) [[Auschwitz]]ia tutkivaan taidenäyttelyyn ja asensi sikäläiselle Oranienstraße-kadulle ilman viranomaislupia 51 kiveä. Viranomaisluvin asensi hän ensi kerran 19. heinäkuuta 1997 kaksi kiveä Itävallassa Sankt Georgen bei Salzburg -kunnassa. Saksassa hän saattoi asentaa vasta vuonna 2000 viranomaisluvilla lisää kompastuskiviä Kölniin. Seuraavina vuosina projekti on edistynyt enenevästi muiden vapaaehtoistoimijoiden voimin ja jo vuonna 2013 kompastuskivet olivat maailman suurin hajautettu muistomerkki.<ref>[http://www.geni.com/projects/Stolpersteine-Stumbling-blocks/13854 Geni.com Stolpersteine - Stumbling stones] Viitattu 2013-07-16.</ref>
| |||