Ero sivun ”Hypokalemia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh |
kirjoitettu uusiksi |
||
Rivi 1:
'''Hypokalemia''' tarkoittaa epänormaalin alhaista [[kalium]]pitoisuutta veressä. Aikuisilla ihmisillä hypokalemiana voidaan pitää tilaa, jossa kaliumia on alle 3.4 [[millimooli]]a per litra [[veriseerumi]]a (mmol/l) eli alle 13.3 [[milligramma]]a per desilitra (mg/dl). Aikuisilla normaali seerumin kaliumpitoisuus on noin 3.5–5.0 mmol/l (11.7–19.5 mg/dl).<ref name=a>{{Lehtiviite|Tekijä=E Kardalas et al|Otsikko=Hypokalemia: a clinical update|Julkaisu=Endocrine Connections|Ajankohta=2018|Vuosikerta=7|Numero=4|Sivut=R135–R146|Julkaisija=|Pmid=29540487|Doi=10.1530/EC-18-0109|Issn=2049-3614|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5881435/}}</ref>
Lievä hypokalemia usein oireeton. Vakavan hypokalemian (kaliumpitoisuus seerumissa on alle 2.5 mmol/l) oireina voi olla lihasheikkous, [[krampit]], [[ummetus]], [[rytmihäiriö]], [[rabdomyolyysi]], [[sydänhalvaus]] tai hengityskatko.<ref name=a/>
[[Diureetit]] eräitä yleisimpiä hypokalemian aiheuttajia, vaikka monia muitakin syitä on. Noin 80% diureetteja käyttävistä alkaa potea lievää hypokalemiaa. Noin 20% sairaalapotilaista potee hypokalemiaa, mutta vain noin 4–5%:lla se on terveyden kannalta merkittävää.<ref name=a/>
==
Aikuisilla ihmisillä hypokalemiaa voidaan pitää<ref name=a/>
*lievänä, jos kaliumia on veriseerumissa alle 3.4 mmol/l (<13.3 mg/dl)
*keskivakavana, jos pitoisuus on alle 2.9 mmol/l (<11.3 mg/dl)
*vakavana, jos pitoisuus on alle 2.5 mmol/l (<9.8 mg/dl)
Lievä ja keskivakava hypokalemia ovat usein oireettomia, mutta eritoten vanhuksilla, tiettyjä sydänsairauksia ja munuaissairauksia potevilla voi ilmetä oireita.<ref name=a/>
Vakavan hypokalemian munuaisiin liittyviä oireita voivat olla [[asidoosi]], [[rabdomyolyysi]] tai harvemmin munuaisongelmat, kuten [[munuaistulehdus]] ja [[vesitystauti]]. Hermostoon liittyviä oireita voivat olla [[krampit]], lihasheikkous tai alaraajoista alkava välillinen [[halvaus]]. Sydämeen liittyviä oireita oivat olla [[rytmihäiriö]], [[sydänhalvaus]] tai [[sydänkäyrä]]n muutokset, kuten U-aaltojen muutokset, T-aaltojen madaltuminen tai ST-välin muutokset. Muita oireita voivat olla ummetus, suolihalvaus ja hengityskatko. Edeltävät oireet parantuvat usein täysin normaalien kaliumpitoisuuksien palautuessa.<ref name=a/>
==
Kaliumin suolistollinen imeytymishäiriö voi johtaa hypokalemiaan ja tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi jatkuva ripuli, toistuva oksentelu (esimerkiksi [[bulimia]]), [[adenomatoottinen]] (eng. ''villlous'') [[paksusuolen syöpä]] tai [[bentoniitti]]saven syönti.<ref name=a/>
Kaliumin siirtyminen solujen sisälle voi johtaa hypokalemiaan ja tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi [[insuliini]]n tai sen johdannaisten lääkekäyttö, tyreotoksikoosia aiheuttava runsas [[kilpirauhasen liikatoiminta]] tai [[hypokaleeminen periodinen paralyysi]].<ref name=a/>
Kaliumin poistuminen munuaisten kautta voi johtaa hypokalemiaan ja tätä voivat aiheuttaa esimerkiksi [[Cushingin oireyhtymä]], [[primäärinen hyperaldosteronismi]], harvinaiset [[reniini]]ä erittävät kasvaimet, [[Bartter-oireyhtymä]] ([[Henlen linko|Henlen lingon]] epämuodostuma), [[Gitelman-oireyhtymä]] ([[Distaalinen kiemuratiehyt|distaalisen kiemuratiehyen]] epämuodostuma), [[Liddlen oireyhtymä]], [[Fanconin oireyhtymä]], [[hypomagnesemia]], [[CYP11B1]]:n vajaatoiminta, [[CYP17A1]]:n vajaatoiminta, [[Geller-oireyhtymä]] ([[mineralokortikoidireseptori]]n toimintaa tehostava [[mutaatio]]) ja [[glukokortikoidiresistenssi]] ([[glukokortikoidireseptori]]n toimintaa heikentävä mutaatio).<ref name=a/>
Hypokalemialle altistavia aineita ovat muun muassa [[diureetit]] (lisäävät kaliumin menetystä virtsaan), [[lakritsihappo]] (lisää kaliumin menetystä virtsaan), [[laksatiivit]] (ripulin takia), [[amfoterisiini B]], [[karbenisilliini]], [[penisilliini]] (suurina annoksina), [[teofylliini]] ja [[β2-agonistit]] (esimerkiksi [[salbutamoli]] ja [[terbutaliini]]).<ref name=a/>
==
Hypokalemian hoitoon kuuluvat kaliumin menetyksen esto, menetetyn määrän palauttaminen kaliumlisin ja hypokalemiaa aiheuttavan tekijän poisto tai parantaminen. Lievän tai keskivakavan hypokalemian (2.5–3.5 mmol/l kaliumia [[veriseerumi]]ssa) korjaamiseen voivat riittää suun kautta annetut kaliumlisät. Ainakin vakavan hypokalemian (alle 2.5 mmol/l) korjaaminen voi vaatia kaliumia sisältävän [[infuusio]]n ja tämän antamisen jälkeen tulee seurata muun muassa potilaan sydänkäyrää ja seerumin kaliumpitoisuuksia tulee mitata. 1 mmol/l kaliumpitoisuuden lasku seerumissa vastaa noin 200–400 mmol (780–1560 g) kaliumin menetystä. [[Munuaisten vajaatoiminta]]a potevilla liian nopeasti annetut kaliumlisät voivat kuitenkin kohottaa veren kaliumpitoisuuksia liikaa (katso [[hyperkalemia]]).<ref name=a/>
Jos potilaan sairashistoriasta, lääkityksestä tai oireista ei ilmene selkeää syytä hypokalemialle, voidaan virtsaan erittyvän kaliumpitoisuuden avulla määrittää, että onko syy kaliumin menetykselle esimerkiksi ruuansulatuselimisto- tai munuaisperäinen. Suuri virtsan kaliumpitoisuus kertoo munuaisperäisestä ongelmasta, jolloin voidaan mitata [[verenpaine]]. Korkea verenpaine voi kertoa hormoniperäisestä syystä, jolloin voidaan mitata vaikkapa [[aldosteroni]]n ja [[reniini]]n pitoisuuksia verestä. Korkea aldosteronipitoisuus voi kertoa esimerkiksi [[Primäärinen hyperaldosteronismi|primäärisestä hyperaldosteronismista]], jonka syy voidaan määrittää tarkemmin muilla keinoin ja hoitaa sopivalla tavalla.<ref name=a/>
== Lähteet ==▼
{{viitteet}}▼
==Katso myös==
== Aiheesta muualla ==▼
*[[Hyperkalemia]]
*[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_artikkeli=dlk00857&p_haku= Terveyskirjasto: Pertti Mustajoki, Hypokalemia (alhainen veren kalium)]▼
*[http://emedicine.medscape.com/article/767448-overview Hypokalemia: eMedicine Emergency Medicine] {{en}}▼
▲{{viitteet|sarakkeet}}
▲*[
▲*[http://emedicine.medscape.com/article/767448-overview Hypokalemia: eMedicine Emergency Medicine]
[[Luokka:Veren oireet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||