Ero sivun ”Nobelin kirjallisuuspalkinto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lause menneeseen muotoon |
lis |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Nobel2008Literature_news_conference1.jpg|thumb|Vuoden 2008 Nobelin kirjallisuuspalkinnon julkistustilaisuus.]]
'''Nobelin kirjallisuuspalkinto''' on yksi viidestä alkuperäisestä [[Nobel-palkinto|Nobel-palkinnosta]] ja se on maailman arvostetuin kirjallisuuspalkinto.<ref name="eb"/><ref name="hs-ristituli"/> [[Ruotsin akatemia]] on myöntänyt sen ansioituneille kirjailijoille vuodesta 1901 alkaen. [[Alfred Nobel]]in testamentin mukaan kirjallisuuspalkinnolla tulee palkita teoksia, joissa on "ihanteellinen tendenssi". Palkinto jaetaan lokakuun alkupuolella. Mitalin lisäksi palkinnon saajaksi valittu henkilö saa huomattavan rahasumman, joka vuonna 2009 oli noin miljoona euroa.
== Tausta ==
[[Alfred Nobel]]in testamentin mukaan kirjallisuuspalkinnolla piti palkita teoksia, joissa on "ihanteellinen tendenssi". Tämän nojalla on useana vuonna palkittu suurelle yleisölle tuntemattomia kirjailijoita ja vastaavasti sivuutettu tunnettuja nimiä ja ennakkosuosikkeja. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] pääministerin [[Winston Churchill]]in palkitseminen hänen muistelmistaan vuonna 1953 herätti epäilyjä valinnan poliittisuudesta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1971'', s. 286. Helsinki: Otava, 1970.</ref>▼
{{Pääartikkeli|Nobel-palkinto}}
Ruotsalainen keksijä [[Alfred Nobel]] määräsi vuonna 1895 kirjoittamassaan testamentissa, että suurin osa hänen omaisuudestaan käytettäisiin hänen kuolemansa jälkeen viiden palkinnon perustamiseen ”niille, jotka edeltävänä vuonna ovat eniten hyödyttäneet ihmiskuntaa”. Yksi näistä oli kirjallisuuden palkinto, jonka myöntämisen testamentti määräsi [[Ruotsin akatemia]]lle.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Nobel-Prize | Nimeke = Nobel Prize: Introduction | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 7.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Valintaprosessi ==
Vuoden 1949 kirjallisuuspalkinto myönnettiin vasta seuraavana vuonna yhdysvaltalaiselle [[William Faulkner]]ille.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1952'', s. 15. Helsinki: Otava, 1951.</ref> Kirjallisuuspalkintoja ei jaettu vuosina 1914, 1935 ja 2018 eikä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana vuosina 1940–1943{{Lähde}}. ▼
Vuosittain Ruotsin akatemia pyytää lukuisia tahoja nimeämään sopivia Nobel-ehdokkaita. Ehdokkaita voivat nimetä Ruotsin akatemian jäsenet, muiden maiden kirjallisten akatemioiden ja vastaavien säätiöiden jäsenet, kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajat, kirjallisuus- ja kielitieteen professorit ja kirjailijaliittojen puheenjohtajat. Ehdotusten täytyy olla perillä helmikuuta 1. päivänä.<ref name="hs-valinta">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003664898.html | Nimeke = Näin Nobelin kirjallisuuspalkinto myönnetään | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.10.1997 | Tekijä = Petäjä, Jukka | Viitattu = 7.12.2019 }}</ref>
Akatemian Nobel-komitea käy läpi ehdotetut kirjailijat, joita on tyypillisesti noin 120-150, ja ryhtyvät supistamaan listaa kunnes jäljellä on viisi ehdokasta. Ruotsin akatemian kaikki 18 jäsentä käyvät läpi nämä ehdokkaat ja päättävät voittajan, joka julkistetaan lokakuussa.<ref name="hs-valinta"/>
== Palkinto ==
Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajat saavat kultaisen mitalin, diplomin, jossa on tekstilainaus, ja rahasumman, joka riippuu Nobel-säätiön tuloista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Nobel-Prize/The-prizes | Nimeke = Nobel Prize: The prizes | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 7.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 2017 palkintosumma oli 9 miljoonaa kruunua (noin 944 000 euroa).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005396652.html | Nimeke = Palkitsijat vertaavat tuoretta kirjallisuuden Nobel-voittajaa Kazuo Ishiguroa Austeniin, Kafkaan ja Proustiin – luuli itse, että kyse on pilasta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 6.10.2017 | Viitattu = 7.12.2019 }}</ref>
Kirjallisuuden Nobel-mitalissa on kuvattuna nuori mies istumassa laakeripuun alla kuuntelemassa ja kirjoittamassa [[muusa]]n laulua. Mitaliin on kaiverrettu latinankielinen teksti ''Inventas vitam juvat excoluisse per artes''. Vapaasti suomennettuna kirjoitus tarkoittaa: ”He, jotka paransivat taidoillansa elämää Maan päällä.” Sanat on lainattu [[Vergilius|Vergiliuksen]] ''[[Aeneis]]''-teoksen kuudennen laulun 663. säkeestä. Mitalin on suunnitellut [[Erik Lindberg]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nobelprize.org/prizes/facts/the-nobel-medal-for-literature | Nimeke = The Nobel Medal for Literature | Julkaisija = Nobel-säätiö | Viitattu = 7.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref>
== Voittajat ==
Vuoteen 2019 mennessä Nobelin kirjallisuuspalkinto on jaettu 112 kertaa 116 henkilölle, joista 15 on naisia. Neljästi palkinto on jaettu kahden kirjailijan kesken. Yksikään kirjailija ei ole saanut palkintoa useammin kuin kerran. Kirjallisuuspalkintoja ei jaettu vuosina 1914, 1918, 1935 eikä [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana vuosina 1940–1943.<ref name="facts">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nobelprize.org/prizes/facts/facts-on-the-nobel-prize-in-literature/ | Nimeke = Facts on the Nobel Prize in Literature | Julkaisu = Nobel-säätiö | Viitattu = 7.12.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 2018 palkintoa ei jaettu Ruotsin akatemian kriisin vuoksi, mutta se päätettiin myöntää samaan aikaan seuraavan vuoden palkinnon kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006264720.html | Nimeke = Kirjallisuuden Nobel-palkintoja jaetaan tällä viikolla peräti kaksi – Miten Ruotsin akatemia päätyi tähän ennenkuulumattomaan tilanteeseen? | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.10.2019 | Tekijä = Petäjä, Jukka | Viitattu = 7.12.2019 }}</ref>
▲[[Alfred Nobel]]in testamentin mukaan kirjallisuuspalkinnolla piti palkita teoksia, joissa on "ihanteellinen tendenssi". Tämän nojalla on useana vuonna palkittu suurelle yleisölle tuntemattomia kirjailijoita ja vastaavasti sivuutettu tunnettuja nimiä ja ennakkosuosikkeja. Muun muassa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] pääministerin [[Winston Churchill]]in palkitseminen hänen muistelmistaan vuonna 1953 herätti epäilyjä valinnan poliittisuudesta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1971'', s. 286. Helsinki: Otava, 1970.</ref> Akatemiaa on arvosteltu myös muun muassa Eurooppa-keskeisyydestä ja pohjoismaisten kirjailijoiden suosimisesta.<ref name="hs-ristituli">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000003664653.html | Nimeke = Kirjallisuuden Nobelin palkinnon tänään jakava Ruotsin akatemia on aina joutunut ristituleen Eurooppa vastaan muu maailma | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 9.10.1997 | Tekijä = Petäjä, Jukka | Viitattu = 7.12.2019 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006267966.html | Nimeke = Kirjallisuuden Nobel-palkitut: OlgaTokarczuk on puolalainen aktivisti, itävaltalainen Peter Handke puolusti Miloševićia | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 10.10.2019 | Viitattu = 7.12.2019 }}</ref>
▲Vuoden 1949 kirjallisuuspalkinto myönnettiin vasta seuraavana vuonna yhdysvaltalaiselle [[William Faulkner]]ille.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1952'', s. 15. Helsinki: Otava, 1951.</ref>
Vuoden 1958 kirjallisuuspalkinto myönnettiin neuvostoliittolaiselle [[Boris Pasternak]]ille. [[Neuvostoliiton kirjailijaliitto|Neuvostoliiton kirjailijaliiton]] lehti ''[[Literaturnaja gazeta]]'' katsoi Pasternakin palkitsemisen Neuvostoliitolle vihamieliseksi teoksi ja Pasternak erotettiin kirjailijaliitosta. Tämän jälkeen Pasternak ilmoitti kieltäytyvänsä palkinnosta.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1960'', s. 64. Helsinki: Otava, 1959.</ref> Vuoden 1970 palkinnon sai samoin neuvostoliittolainen, kotimaassaan jo tällöin julkaisukiellossa ollut [[Aleksandr Solženitsyn]], joka oli kuvannut teoksissaan [[Stalin]]in valtakauden ilmapiiriä ja sen aikaista terroria.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972'', s. 79. Helsinki: Otava, 1971.</ref> Solženitsyn karkotettiin Neuvostoliitosta hänen teoksensa ''[[Vankileirien saaristo]]'' ilmestyttyä Pariisissa syksyllä 1973 ja hän vastaanotti palkintonsa vasta vuonna 1974.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1976'', s. 26. Helsinki: Otava, 1975.</ref> Vuoden 1964 palkinto myönnettiin ranskalaiselle [[Jean-Paul Sartre]]lle, joka kieltäytyi siitä "henkilökohtaisista syistä". Palkinnosta kieltäytyi myös brittiläinen [[George Bernard Shaw]] vuonna 1925.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1966'', s. 66. Helsinki: Otava, 1965.</ref>
Rivi 10 ⟶ 29:
Vuoden 1931 kirjallisuuspalkinnon saaja, ruotsalainen [[Erik Axel Karlfeldt]] on ainoa, jolle palkinto on myönnetty hänen kuolemansa jälkeen. Karlfeldt oli kuollut huhtikuussa 1931.<ref>''Otavan iso tietosanakirja'', osa 4, palsta 502. Helsinki: Otava, 1962.</ref>
▲*[[Luettelo Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneista]]
== Lähteet ==
| |||